sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Uuteen-Seelantiin -> FAQ

Minulta on kysytty melko usein, että miten tänne Uuteen-Seelantiin oikein pääsee muuttamaan. Tai mitä olisi hyvä huomioida tänne suunnatessa. Itse aikoinani tänne meidän muuttoa suunnitellessa, etsin paljon tietoa netistä ja kyselin kaikenlaista nippelitietoa jo täällä asuvilta konkareilta. Kovinkaan paljoa ei kuitenkaan netistä tietoa löytynyt, parhaimmat vinkit sain jo niiltä tänne muuttaneilta. Ajankulukseni kirjoittelinkin nyt ylös joitain useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Toivottavasti näistä olisi jotain apua tänne muuttoa suunnitteleville.


Jos olet tosissasi miettimässä muuttamista, kannattaa varata ensialkuun hieman (paljon!) rahaa, koska sitä prosessissa tarvitaan. Viisumit ovat suomalaisille ilmaisia, mutta kaikki muu sitten maksaakin. Toinen mitä tarvitsee varata runsaasti, on aika. Viisumien saaminen ja kaikkien vaadittavien dokumenttien haaliminen vie yllättävän kauan aikaa.


Viisumit

Ensimmäinen asia, mikä tulee eteen tänne muuttoa suunnitellessa, on tietenkin viisumi. Tässä olen listannut muutamia yleisempiä viisumeita suomalaisille ja perustietoa niistä. Täydelliset ohjeet löytyvät maahanmuuttoviranomaisten nettisivuilta. Viisumiehdot myös muuttuvat ja elävät koko ajan ja ajankohtainen tilanne täytyy aina tarkastaa maahanmuuttoviranomaisten virallisilta sivuilta.

➤ Vierailuviisumi (Visitor Visa): Uuteen-Seelantiin on suomalaisten helppo tulla lomailemaan tai vaikka tutustumaan etukäteen maahan. Vierailuviisumia ei tarvitse hakea etukäteen, koska Suomi kuuluu viisumivapaus (Visa Waiver) -maihin. Lentokoneessa täytetään maahantulokortti (Passenger Arrival Card), joka on tavallaan vierailuviisumihakemuksesi maahan. Saavuttuasi maahan, lentokentän maahantulovirkailijat myöntävät sinulle sitten maahan pääsyn (riippuen mitä olet korttiin vastannut). Maassa saa viipyä tällä viisumilla 3 kk. Lentolippu takaisin (tai johonkin muuhun maahan) täytyy olla valmiiksi ostettuna sekä tietty määrä rahaa itsesi elättämiseen lomailun aikana. Jotkin vankilatuomiot, aiemmat maasta karkoitukset ja vakavat sairaudet voivat estää maahanpääsyn. Näissä tapauksissa vierailuviisumia kannattaa hakea jo etukäteen. Viisumilla saa matkustella ja opiskella alle 3 kk, mutta ei työskennellä. Tarvittaessa vierailuviisumia pystyy pidentämään 6 kuukaudella, tai pidempää vierailuviisumia voi hakea jo etukäteen.

➤ Working Holiday -viisumi. Jos olet 18-35 vuotias, voit hakea WH-viisumia, jolla saa työskennellä ja lomailla maassa vuoden. Viisumia voit hakea vain itsellesi, lapsia et voi ottaa mukaan tällä viisumilla. Saapuessasi maahan, sinun täytyy osoittaa, että sinulla on tietty määrä rahaa itsesi elättämiseen ja lentolippu takaisin Suomeen tai ainakin tarpeeksi rahaa sen ostamiseen. Lisäksi tarvitset matka- / terveysvakuutuksen koko vuodeksi (tämä saatetaan tarkastaa rajalla). WH-viisumia varten ei yleensä tarvita lääkärintodistusta tai rikosrekisteriotetta. Täällä viisumilla saat tehdä mitä tahansa laillista ja määräaikaista työtä, pysyvää työtä et saa ottaa vastaan. Lisäksi voit opiskella tai olla työharjoittelussa alle 6 kk.

Vuoden WH-viisumin jälkeen voit hakea 3 kk:n jatkoaikaa hakemalla Working Holiday Extension Work Visaa. Kunhan olet vielä alle 36-vuotias. Jatkoviisumiin vaaditaan, että olet työskennellyt varsinaisen WH-viisumin aikana vähintään 3 kk kausiluonteisesti puutarha- tai viiniteollisuuden parissa. 15 kuukauden jälkeen WH-viisumia ei voi enää jatkaa, mutta hyvällä tuurilla, saatat löytää täällä olon aikana työpaikan, joka haluaa sponsoroida sinulle työviisumin.

➤ Opiskelijaviisumi (Fee Paying Student Visa). Jos olet hakenut ja sinut on hyväksytty Uusi-Seelantilaiseen oppilaitokseen opiskelijaksi, voit hakea opiskelijaviisumia. Oppilaitoksen täytyy olla hyväksytty koulutuksen tarjoaja. Ennen viisumin hakemista, ainakin vuoden opiskelijamaksut täytyisi olla maksettuna. Opiskelijaviisumi myönnetään yleensä samaksi ajaksi, kun maksamasi opiskelijamaksut, mutta enintään 4 vuodeksi. Lisäksi sinun täytyy todistaa, että sinulla on tarpeeksi rahaa itsesi elättämiseen opintojen aikana. Et voi liittää viisumiin muita perheenjäseniä, mutta he voivat hakea omaa viisumia sinun viisumiisi nojaten. Tällä viisumilla saat ja täytyykin opiskella täysaikaisesti. Voit työskennellä kouluaikoina 20 h/vkossa ja loma-aikoina täysiaikaisesti. Yleensä opiskelijaviisumiin ei vaadita lääkärintodistusta (paitsi jos olet oleskellut maissa, jossa on paljon tuberkuloosia). Jos opiskelut kestävät yli 2 vuotta, tarvitset rikosrekisteriotteen. Viisumihakemukseen täytyy liittää mukaan myös oppilaitoksen hyväksymiskirje. Tullessasi opiskelemaan, tarvitset koko ajalle matka- / terveysvakuutuksen. Tämän viisumin jälkeen voit hakea uuttaa opiskelijaviisumia tai työviisumia, riippuen koulutuksesta.


➤ Työviisumit. Hakiessasi työtä Uudesta-Seelannista, kannattaa CVsi muokata täkäläiseen tyyliin sopivaksi. Netistä löytyy siihen malleja. Työpaikkaa hakiessa tarvitset myös juuri siihen työhön muokatun Cover Letterin, johon löytyy myös ohjeita netistä. Työpaikkaa hakiessasi tarvitset ainakin kaksi suosittelijaa, jotka suitsuttavat sinua vuolaasti. Työpaikan metsästämisessä täällä pelataan paljon enemmän suhteilla kuin Suomessa. Yleisesti ottaen työnhaku Suomesta käsin ei onnistu (varsinkaan jos sinulla ei ole työviisumia jo valmiina), ellei ammattisi ole korkeasti koulutettu ja vaadi erityistason osaamista, tai jos sinulla on valmiiksi suhteita täkäläisiin työnantajiin. Suomalaista työkulttuuria ja koulutusta ei täällä päin maailmaa juurikaan tunneta ja tähän kannattaa vaurautua. Työtä hakiessa kilpailet täällä rinta rinnan satojen aasialaisten, sekä myös täkäläisten hakijoiden kanssa. Käytännössä sinun täytyy olla paikan päällä ja valmiina työhaastatteluun samalla viikolla. Työviisumeita on useampaa sorttia, tässä joitain suomalaisille yleisimpiä viisumeita:

⇝ Ns. työnantajan sponsoroimat: Jos sinulla on koulutus ja / tai työkokemusta ja täkäläinen työnantaja haluaa ehdottomasti palkata juuri sinut, voit hakea työnantajan avustuksella jotain seuraavista luetelluista työviisumeista:

→ Essential Skills Work Visa: Työnantaja voi tarjota sinulle työtä, johon hän ei ole löytänyt ketään paikallista työntekijää, joka hänen täytyy myös todistaa. Työn tittelin pitää lisäksi löytyä ANZCO-listalta (Australian and New Zealand Standard Classification of Occupations). Sinun täytyy olla pätevä työhön työkokemuksen ja / tai koulutuksen kautta. Jos työ löytyy ESID-listalta (Essential Skills on Demand), työnantajan ei tarvitse silloin etsiä täkäläistä työntekijää ensin, vaan voitte suoraan hakea tätä viisumia. ESID-listalle kuuluvat kaikki puutelistat; LTSSL (Long term skills shortage list), ISSL (Immediate skills shortage list) ja CSSL (Canterbury skills shortage list). Tällä viisumilla saat työskennellä vain sinua sponsoroivalla työnantajalla ja tuntipalkan täytyy olla tietyn verran. Viisumi voidaan myöntää enintään 5 vuodeksi (matalapalkka-alalla 3 vuotta), mutta voit hakea sen jälkeen uutta samanlaista työviisumia saman työnantajan kanssa. Et voi liittää lapsia tai puolisoa viisumihakemukseesi, mutta he voivat hakea omia viisumeita nojaten sinun viisumiisi (paitsi matalapalkka-alalla työskentelevien perheenjäsenet). Tarvitset viisumia varten rikosrekisteriotteen ja lääkärintodistuksen sekä tarvittaessa ammattiin rekisteröitymisen.

→ Talent (Accredited Employer Work Visa): Tätä viisumia voit hakea, jos sinulla on työtarjous maahanmuuttoviranomaisten hyväksymältä työnantajalta. Työn täytyy olla kokoaikaista ja kestoltaan vähintään 2 vuotta. Sinun täytyy olla alle 55-vuotias ja ansaita vuodessa vähintään tietyn verran. Saat työskennellä viisumilla vain sinua sponsoroimalla työnantajalla. Viisumi on voimassa 30 kk, mutta 2 vuoden työskentelyn jälkeen voit jo hakea pysyvää oleskelulupaa (Permanent Residency). Et voi liittää perhettäsi viisumihakemukseesi, mutta he voivat hakea omia viisumeita nojaten sinun viisumiisi. Tarvitset viisumia varten rikosrekisteriotteen ja lääkärintodistuksen sekä tarvittaessa ammattiin rekisteröitymisen.

→ Long Term Skills Work Shortage Visa: Jos saat työtarjouksen LTSSL-puutelistalla olevaan työhön, voit hakea tätä viisumia työnantajan avustuksella. Työnantajan ei myöskään tarvitse ensin todistaa, ettei ole löytänyt täkäläistä työntekijää työhön. Sinun täytyy olla pätevä työhön työkokemuksen ja / tai koulutuksen kautta. Työn täytyy olla kokoaikainen ja kestoltaan vähintään 2 vuotta. Saat työskennellä viisumilla vain sinua sponsoroimalla työnantajalla. Viisumi on voimassa 30 kk, mutta 2 vuoden asumisen jälkeen voit hakea pysyvää oleskelulupaa (Permanent Residency). Et voi liittää perhettäsi viisumihakemukseesi, mutta he voivat hakea omia viisumeita sinun viisumiisi nojaten. Tarvitset viisumia varten rikosrekisteriotteen ja lääkärintodistuksen sekä tarvittaessa ammattiin rekisteröitymisena.


⇝ Sponsoroimaton, itse haettava viisumi:

→ Skilled Migrant Category Resident Visa. Tätä viisumia haetaan itsenäisesti eikä se ole välttämättä riippuvainen työnantajasta tai työtarjouksesta. Käytännössä tarvitset kuitenkin työtarjouksen viisumia varten. Muuten saat vain työnetsintäviisumin 9 kuukaudeksi (jos pisteet riittävät ilman työtarjousta), etkä silloin voi ottaa perhettäsi mukaan.

Viisuminhaku on kaksivaiheinen; ensin jätät EOI:n (Expression of Interest). EOI toimii pistesysteemillä, joita täytyy saada vähintään 100 kerättyä kasaan. Pisteitä saa mm. koulutuksesta, työkokemuksesta, iästä ja työtarjouksesta. Sinun täytyy olla alle 55-vuotias ja puhua englantia hyvin. Tällä hetkellä valitaan vain EOI:tä, joilla on yli 160 pistettä, alle sen ei kannata siis hakemusta edes jättää. EOI hakemuksen voi tehdä netissä ja se maksaa $530 (310 e).

Jos EOI:si valitaan, sinulla on 4 kk aikaa hakea Skilled Migrant-viisumia, joka on ilmainen. Viisumihakemusta varten tarvitset rikosrekisteriotteen (kaikki hakemukseen liitetyt yli 17-vuotiaat) ja englannin kielikoetulokset (kaikki hakemukseen liitetyt yli 16-vuotiaat). Kielikoe ei saa olla yli 2 vuotta vanha. Lisäksi tarvitset lääkärintodistuksen (kaikki hakemukseen liitetyt). Viisumin saatuasi sinun täytyy työskennellä ensimmäisessä saamassasi työpaikassa joko 3 kk tai 12 kk, riippuen paikkakunnasta ja viisumissa saamistasi pisteistä. Tähän työssäoloehtoon lasketaan mukaan myös viisumia edeltävä työ samassa työpaikassa, jolla olet saanut pisteitä viisumihakemuksessasi. Viisumilla olet oikeutettu samoihin palveluihin kuin kansalaisetkin (esim. terveyspalvelut). Sama koskee hakemukseen liitettyjä perheenjäseniä. Tällä viisumilla saat tulla ja poistua maasta rajoituksetta kahden vuoden ajan. Sen jälkeen matkustusehto lakkaa, eli et pääse palaamaan maahan enää takaisin sieltä poistuttuasi. Kahden vuoden maassaolon jälkeen, voit ja kannattaakin hakea pysyvää oleskelulupaa (Permanent Residency), jonka jälkeen voit tulla ja poistua maasta milloin haluat. Jos olet oleskellut maassa vähintään 184 päivää Skilled Migrant-viisumin kummastakin 2 vuodesta, oleskeluehto täyttyy ja olet oikeutettu pysyvään oleskelulupaan. Pysyvä oleskelulupa on voimassa käytännössä loppuelämän.


Muuta viisumeista:

Kaikki viisumit ovat suomalaisille ilmaisia, johtuen Uuden-Seelannin ja Suomen välisestä sopimuksesta. Miltei kaikkia viisumeita voi myös hakea netissä. Alle vuoden viisumeihin ei yleensä tarvita lääkärintodistusta (paitsi jos olet oleskellut yli 3 kk maassa, jossa on paljon tuberkuloosia). Jos oleskelet maassa yli vuoden, tarvitset aina lääkärintodistuksen (paitsi opiskelijaviisumeissa). Rikosrekisteriotteen tarvitsee yli 2 vuoden viisumeihin.

Suomalaisille vielä tyypillisiä viisumeita ovat erilaiset pariviisumit (Partnership-Based Visa), jotka nojaavat puolison viisumiin tai maassa olon edellytyksiin. Niissä on pitkälti samantyyppisiä vaatimuksia kuin jo kerrotuissa viisumeissa. Lisäksi vaaditaan todisteita että asutte tällä hetkellä yhdessä. Pelkkä virkatodistus, josta käy ilmi naimisiinmenopäivämäärä sekä yhteiset lapset eivät riitä todisteeksi. Yhteiseläminen täytyy todistaa esimerkiksi yhteisen historian merkkipaalut listaamalla, valokuvilla yhteisajalta, lentoliput joistain aikaisemmista yhteisistä lomamatkoista, postia joka on tullut samaan osoitteeseen kummankin nimellä, yhteinen vuokrasopimus yms.

Viisumien vaatimukset ja ohjeet kannattaa lukea huolellisesti läpi, mielummin useamman kerran. Aina sieltä löytyy joku kohta, jota et ole aikaisemmin huomannut. Ohjeet ovat välillä ristiriitaisia ja ylimalkaisia, eivätkä huomioi kaikkia henkilökohtaisia tilanteita. Luultavasti joudut soittamaan maahanmuuttoviranomaisten palvelunumeroon selvittääksesi juuri sinun hakemuksesi yksityiskohtia.


Kielikoe

Monia viisumeita varten sekä myös ammattiin rekisteröimiseen täytyy suomalaisten tehdä englannin kielikoe, joka ei saa olla 3 vuotta vanhempi. Viisumiin hyväksyttyjä kielikokeita on: IELTS, TOEFL iBT, OET, FCE ja PTE Academic. IELTS on testeistä yleisin ja ilmeisesti myös vaativin. Suomessa tehdessä IELTS testi maksaa 250 e ja se tehdään Helsingissä. Uudessa-Seelannissa testi maksoi $385 (225 e). Kannattaa huomioida, että ammattiin rekisteröityessä hyväksyttyjen kielitestien valikoima voi olla rajoitetumpi. Esimerkiksi sairaanhoitajien ammattiin rekisteröityessä vain IELTS ja OET hyväksytään. OET testi olisi ilmeisesti helpompi kuin IELTS, mutta sitä ei voi tehdä Suomessa. IELTS-testin voi tehdä joko Academic tai General versiona. Academic-testiä tarvitaan jos haet opiskelemaan tai ammatin rekisteröintiä varten. Viisumiin riittää General-testi.

Olen itse tehnyt IELTS testin kaksi kertaa, joten osaan siitä jotain kertoa. Ensimmäisen kerran tein IELTS Academic-testin 4 vuotta sitten. Toisen kerran tein IELTS General -testin tänä keväänä. Itselläni on takana englannin opiskelua yhteensä ehkä 4-5 vuotta. Yläasteella englanti oli aina 9 tai 10. Lisäksi kävin kylmiltäni kirjoittamassa englannin yo-kirjoituksissa 20 v sitten, jolloin siitä tuli tulokseksi M. Englantini on siis ihan ok, mutta en ole sitä lomamatkoja lukuunottamatta juurikaan käyttänyt. Tältä pohjalta sanoisin, että IELTS testi on melko vaativa. Testissä on neljä osuutta; lukeminen, kirjoittaminen, kuuntelu ja puhe. Koe kestää yhteensä 3 tuntia. Puheosuus ei ole muiden testiosuuksien kanssa putkeen, vaan voi olla jopa eri päivänä. Academic ja General -testien lukemis- ja kirjoitusosuudet ovat erilaisia, muut osuudet ovat samanlaisia. Testiä varten löytyy netistä mallikoekysymyksiä ja vastauksia. Niihin kannattaa tutustua ennen varsinaista testiä.

Testi arvostellaan asteikolla 1-9, 1 = non-user ja 9 = expert user. Minun Academic IELTS-testin tulokset olivat 4 vuotta sitten:

Listening 7.5, Reading 7.0, Writing 5.5, Speaking 6.0, Overall Band Score 6.5.

General-testin tein nyt keväällä ja tulokset olivat:

Listening 7.5, Reading 8.5, Writing 6.0, Speaking 7.0, Overall Band Score 7.5. Joka vastaa Common European Framework C1.

Jotain edistystä sentään tapahtunut vajaan puoletoistavuoden ulkomailla asumisen jälkeen. Tosin tulokset eivät riitä esim. sairaanhoitajan ammatilliseen rekisteröimiseen, siihen pitäisi Academic-testin kaikkien osa-alueiden tulosten olla vähintään 7. Skilled Migrant viisumin päähakijalle riittää General-testin yhteistulos (Overall Band Score) 6.5, muille viisumiin liitetyille 5.0.


Todistusten käännökset

Työviisumeihin täytyy yleensä liittää koulutodistukset, ja niiden täytyy tietenkin olla englanniksi. Koulusta kannattaa ensin pyytää lähettämään todistukset itselle suoraan englanninkielisinä. Jos valmistumisesta on jo pidempi aika, tämä ei yleensä onnistu. Jos todistukset täytyy kääntää englanniksi, pitää kielenkääntäjän olla ns. virallinen. Itse käytin aikoinaan NAATI-sertifioitua kääntäjää. Käännökset maksoivat useampi vuosi sitten 37 e /sivu.


Rikosrekisteriote

Suomesta saa tilattua netistä Oikeusrekisterikeskukselta poliisin rikosrekisteriotteen suoraan englanniksi. Löytyy nimellä Rikosrekisteriotehakemus; ote esitettäväksi ulkomailla. Kaikki alle 17-vuotiaat tarvitsevat otteen, jos oleskelevat maassa yli 2 vuotta. Ote ei saa olla 6 kk vanhempi ja se maksaa tilattuna 12 e. Tarvitset rikosrekisteriotteen (Police Certificate) kaikista maista, joissa olet asunut yli 5 vuotta, 17 vuotta täytettyäsi.


Virkatodistus ja oikeaksi todistetut kopiot

Joitain viisumeita varten tarvitset syntymätodistuksen, jota vastaa Suomessa virkatodistus (ote väestötietojärjestelmästä). Sen saat tilattua netistä maistraatista. Virkatodistukseen kannattaa valita merkittäväksi ainakin; siviilisääty, avioliitto/rekisteröity parisuhde, vanhemmat ja lapset. Virkatodistuksen voi tilata suoraan englanninkielisenä. Todistus maksaa 9 e.

Maistraatissa saat myös julkiselta notaarilta oikeaksi todistetut kopiot kaikista tarvitsemistasi dokumenteista. Vaatii paikan päällä käynnin alkuperäisten dokumenttien kera. Kopiot maksavat 4 e /sivu.


Ammatillisen pätevyyden arviointi (IQA)

Jos tutkintosi on suomalainen, täytyy täkäläisten viranomaisten ensin arvioida sen vastaavuus Uusi-Seelantilaiseen koulutukseen ja ammattiin. Sitä varten täytyy tehdä kansainvälisen pätevyyden arviointi eli IQA (International Qualification Assessment). Sen suorittaa NZQA (New Zealand Qualifications Authority). Ainakin viisumit Skilled Migrant Resident, Long Term Skill Shortage ja Essential Skills, vaativat arvioinnin. Myös ammatillista rekisteröintiä (Occupational Registration) varten täytyy tehdä pätevyyden arviointi. IQA maksaa $746 (435 e) ja arvioinnissa voi kestää jopa 7 viikkoa.


Ammatillinen rekisteröinti (Occupational Registration)

Ammatillinen rekisteröinti vaaditaan tehtäväksi tiettyihin ammatteihin. Rekisteröityminen täytyy tehdä ennen viisumihakemusta. Ammatillisen rekisteröimisen tarvitsevat mm. kaikki lääkärit, hoitohenkilökunta, farmaseutit, optikot, opettajat, arkkitehdit, asianajajat, sähkömiehet, putkimiehet ja kiinteistövälittäjät. Jokaisella ammatilla on oma rekisteröintiviranomainen, jonka voit tarkistaa täältä.

Kerron tässä vähän tarkemmin sairaan- / terveydenhoitajan rekisteröintiprosessista, johon on tullut perehdyttyä. Hoitajien rekisteröityminen on luultavasti vaativin prosessi ammatillisten rekisteröintien joukossa.

Nursing Council of New Zealand on ulkomaisten sairaan-, terveyden- ja lähihoitajien rekisteröintitaho. Jotta voit hakea rekisteröintiä täkäläiseksi sairaan-, terveyden- tai lähihoitajaksi, täytyy sinulla olla suomalainen ammatinharjoittamisoikeus voimassa (käytännössä Suomessa se on kerran haettuasi aina voimassa). Sinulla täytyy olla myös 2 vuotta työkokemusta valmistumisesi jälkeen, viimeisen 5 vuoden aikana. Kun olet ensin tehnyt IQA:n ja kielikokeen hyväksytyin arvosanoin, voit hakea rekisteröintiä Uuden-Seelannin sairaan-, terveyden- tai lähihoitajaksi.

Ulkomaisella koulutukselle on tiukat vaatimukset. Kliiniselle kokemukselle ja työharjoittelulle on selkeät tunti- ja harjoittelupaikkavaatimukset. Suomessa olevan oppilaitoksesi täytyy lähettää hyvin yksityiskohtaiset todistukset ja kuvaukset koulutuksestasi suoraan Nursing Council NZ:lle. Samoin Valviran täytyy lähettää ammatinharjoittamisoikeuttasi koskeva rekisteriote suoraan Nursing Council NZ:lle. Rekisteriotteen (EU-ote) voi tilata Valviran sivuilta englanniksi ja se maksaa 90 e. Sinun täytyy sopia Valviran kanssa otteen lähettämisestä suoraan täkäläiselle viranomaiselle.

Lisäksi tarvitset englanninkielisen CV:n, kaksi työnantajan suosituskirjettä, yhden luonnetodistuskirjeen, työtodistukset (englanniksi), sertifioidun kopion passista ja tietysti varsinainen rekisteröimishakemus huolellisesti täytettynä. Lopuksi maksat vielä rekisteröimishakemusmaksun $650 (380 e).

Hakemuksen ja dokumenttien perusteella Nursing Council NZ tekee päätöksen hoitajaksi hyväksymisestä. Uudessa-Seelannissa sairaanhoitajat ovat useimmiten suuntautuneet johonkin tiettyyn sairaanhoidon osa-alueeseen, toisin kuin Suomessa, jossa sairaanhoitajat ovat ns. yleissairaanhoitajia. Saattaakin olla, että Nursing Council NZ asettaa rajoituksia siihen millä osa-alueella saat hoitajan ammattiasi harjoittaa.

Jos sinulla ei ole hoitotyön kokemusta tai koulutusta Briteistä, Kanadasta, Usasta tai Singaporesta, joudut mitä luultavimmin käymään CAP-kurssin (Competence Assessment Programme) ennen ammatillisen rekisteröinnin saamista. CAP-kursseja järjestetään monessa kaupungissa. Kurssit kestävät 6-12 viikkoa ja maksavat $6500 - 10 500 (~3700 - 6200 e). Ja kun vihdoin saat ammatillisen rekisteröinnin, täytyy vielä anoa ennen töiden aloittamista vuotuinen ammatinharjoittamistodistus (Annual Practising Certificate), joka siis täytyy uusia joka vuosi. APC maksaa $110 (64 e).

Iskikö epätoivo sairaan- / terveydenhoitajaksi rekisteröinnin suhteen? Niin minullakin. Asiaa tutkittuani ja mietittyäni, totesin etten oikeastaan haluakaan tehdä terveydenhoitajan töitä täällä.


Lääkärintodistus

Kaikki jotka oleskelevat täällä yli vuoden, tarvitsevat lääkärintodistuksen (paitsi opiskelijaviisumilla olevat). Mikään terveyskeskuksen lääkärin kirjoittama todistus ei tietenkään tähän kelpaa. Suomessa yksi lääkäri tekee näitä tarkastuksia ja toimii tällä hetkellä Helsingissä lääkärikeskus Aavassa. Lääkärintarkastuksessa lääkäri tekee normaalin tarkastuksen, jossa käydään läpi mm. sairaushistoria, liikuntaelimet, sydän, keuhkot, vatsa, näkö, kuulo, verenpaine, paino ja pituus. Lisäksi otetaan keuhkokuvat sekä veri- ja virtsanäyte. Yli 45-vuotiaiden naisten täytyy toimittaa tuoreet mammografiatulokset. Myös lapset käyvät lääkärintarkastuksessa.

Kävin aikoinani tekemässä Helsingissä lääkärintarkastuksen. Koko lysti maksoi aikuiselta noin 650 e. Tallinnassa selviää vähän halvemmalla, joten se on myös hyvä vaihtoehto. Uudessa-Seelannissa lääkärintarkastus maksoi aikuiselta noin $300 (180 e) . Lääkärin tarkastus on voimassa 3 vuotta.

Sanomattakin lienee selvää, että täytyy olla terve, jotta lääkärintarkastus hyväksytään. Jos on joku perussairaus (tai vaikka liian korkea verenpaine, ylipainoa runsaasti), niin viisumi voi jäädä saamatta. Kaikki sairaudet ja lääkitykset maahanmuuttoviranomaiset harkitsevat erikseen ja pyytävät tarvittaessa lisäselvityksiä.


Ajokortti

Uudessa-Seelannissa suomalaisella ajokortilla voi ajella vuoden. Kortissa täytyy lukea englanniksi "Driving license" tai sinulla täytyy olla lisäksi mukana englanninkielinen käännös kortista. Myös kansainvälinen ajokortti käy suomalaisen ajokortin liitteenä käännökseksi. Vuoden jälkeen et saa enää ajaa suomalaisella ajokortilla, joten tarvitset paikallisen kortin. Ajokorttia kannattaa hakea hyvissä ajoin, siihen saattaa mennä paljon aikaa. Jos olet ollut maassa yli vuoden, et saa enää haettua täkäläistä korttia suoraan vaan joudut suorittamaan ainakin kirjallisen kokeen. Eli ei kannata jättää kortin hakemista viime tippaan. Ajokorttia haetaan AA-toimistosta (New Zealand Automobile Association).

Suomalainen ajokortti kuuluu ajo- ja teoriatesteistä vapautettuihin maihin. Paitsi jos sinulla on ollut ajokortti alle 2 vuotta, joudut tekemään silloin ajotestin. Suomalaisen ajokortin kääntyminen suoraan täkäläiseen kannattaa tietää itse korttia haettaessa. Esimerkiksi minun tapauksessani, AA:n koneelta ei löytynyt vapautettujen maiden kohdalla Suomea (niin tyypillistä täällä). Mutta kerroin tämän faktan virkailijalle, joka sitten kilautti kaverille varmistaakseen asian. Onneksi toisessa päässä oleva henkilö oli kanssani samaa mieltä ja saimme jatkettua hakemusprosessia. Koska ajokortissani ei lue englanniksi driving license, tarvitsin ajokortista virallisen käännöksen. Kansainvälinen ajokortti ei käynyt käännökseksi. Pelkästään kansainvälisellä ajokortilla ei voi myöskään hakea paikallista ajokorttia. Vanhan mallisissa ajokorteissa ei lue myöntämispäivämäärää. Trafilta täytyy tilata siinä tapauksessa englanninkielinen dokumentti, jossa kerrotaan ajokorttisi myöntämispäivä.

Kun olet saanut toimitettua kaikki tarvittavat kaavakkeet, loppu sujuu nopeasti. Ajokortti maksaa vähän reilut $50 (30 e), joka maksetaan siinä tiskillä. Sen jälkeen sinulle tehdään näkötesti, otetaan valokuva ja kortti lähetetään kotiosoitteeseesi kuukauden kuluessa. Minulla taisi mennä kaksi viikkoa kortin saapumiseen. Uusi-Seelantilainen ajokortti on voimassa 10 vuotta. Ajokortti toimii myös henkilöllisyystodistuksena useassa paikassa. Paljon kätevämpi kuin passi.

Huomautuksena vielä, että autonvuokraamoissa ikäraja on yleensä 21 v. Mutta ainakin Jucy-autovuokraamon ikäraja on 18 v.


Vakuutus ja terveyspalvelut

Joihinkin viisumeihin on vaatimuksena matka- / terveysvakuutus. Vakuutuksen voi ottaa Suomesta jos matka kestää alle vuoden. Joihinkin matkaviisumeihin on mahdollista ostaa lisäkuukausia. Kannattaa myös katsastaa täkäläiset tai muut kansainväliset vakuutukset jos oleskelet täällä yli vuoden. Meillä oli aluksi Suomesta matkavakuutus vuodeksi, jota ei saanut sen jälkeen jatkettua. Vakuutuksesta oli myös karsittu pois kaikenlaiset extreme-urheilulajit. Joka tarkoitti sitä etteivät lapset esim. saaneet pelata koulussa rugbyä. Seuraavaksi vakuutukseksi otimme täkäläisen vakuutuksen, joka oli ihan kohtuuhintainen.

Uudella-Seelannilla ja Suomella ei ole terveydenhuoltosopimusta keskenään. Eli täällä lomailevat suomalaiset eivät saa alennusta terveyspalveluista. Mutta jos sinulla on tänne yli 2 vuoden työviisumi, olet silloin oikeutettu samoihin palveluihin samalla hinnalla kuin kansalaiset. ACC (Accident Compensation Corporation) korvaa kaikille, myös turisteille, onnettomuudesta johtuneet kulut. Mutta jos sairastut ja joudut esimerkiksi sairaalaan, sitä ei korvata. Tällaisia tilanteita varten jonkinlainen matka- / terveysvakuutus on oltava.

Jokatapauksessa ensimmäinen asia tänne muutettuasi on kirjautua sisään jollekin terveysasemalle, voit valita haluamasi. Joihinkin terveysasemiin on jonoa, jolloin kannattaa katsastaa seuraava lähin terveysasema. Kun olet päässyt asiakkaaksi terveysasemalle, terveyspalvelut toimivat suunnilleen samoin kun Suomessakin. Lääkärikäynti maksaa sisäänkirjautuneille asiakkaille noin $40-50 (23-30 e), alle 13-vuotiaille käynnit ovat ilmaisia. Tosin ainakin opiskelijaviisumilla käyntimaksuista veloitetaan täysi hinta, eli noin $80-90 (46-52 e). Yleisimmät lääkkeet ovat ilmaisia, aikuiset maksavat vain reseptin kirjoittamismaksun $5 ($3), lasten lääkkeet ovat kokonaan ilmaisia.


IRD (veronumero) ja pankkitili

Kaikki jotka työskentelevät täällä, maksavat luonnollisesti myös veroja tänne. Tarvitset pankkitilin sekä IRD-numeron, jonka saa tilattua kätevästi netistä Inland Revenuen-sivuilta. Ennen IRD-numeron hakemista, täytyy sinulla olla avattuna pankkitili. Tilin avaamista varten tarvitset voimassa olevan osoitteen. Osoitteesi pystyt todistamaan esim. kotiosoitteeseesi tulleella laskulla. Me avasimme pankkitilin vielä kun asuimme hotellissa. Toimitimme pankkiin hotellista saamamme laskun, myös passia piti vilauttaa. Pankkitiliä avatessa piti tilille tallentaa joku pieni summa rahaa ja tilin avaamisen jälkeen saimme mukaamme pankkikortit. ANZ pankki suostui ainakin avaamaan tilin ei kansalaisille ongelmitta. IRD-numeroa haettaessa tarvitset yleensä lisäksi vielä passin numeron ja viisumissasi olevan hakijanumeron. Saat numeron nopeasti sähköpostiisi sekä myöhemmin postilla kotiisi.


Lopuksi:

Jos tarvitset apua tai neuvoja maahanmuuttamisen tai esimerkiksi viisumien täyttelyyn, kannattaa kääntyä laillistetun neuvojan puoleen. Heidän yhteystiedot löytyvät maahanmuuttoviranomaisten sivuilta. Jos prosessi vaikuttaa sekavalta, monimutkaiselta ja ristiriitaiselta, niin sitä se kyllä on. Jatkuvasti kiristyvä maahanmuuttopolitiikka ja muuttuvat viisumien ehdot eivät yhtään auta asiaa. Hakemukset saa itsekin kyllä tehtyä, kunhan on huolellinen ja lukee ohjeet moneen kertaan. Maahanmuuttoprosessiin kannattaa varata paljon ylimääräistä rahaa (sitä ei voi tarpeeksi painottaa), jo lentoliput tänne ovat hintavia. Meillä meni melko pitkä aika siitä, kun päätimme tänne muuttaa, aina siihen asti kun tänne vihdoin päästiin. Mutta mitäpä muutakaan sitä sopii odottaa, 6 henkisen perheen muuttaessa maapallon toiselle puolelle. Ennen varsinaista muuttoa kannattaa käydä tutustumassa paikan päällä. Saat jonkinnäköisen kuvan maasta ja huomaat, että sopiiko Uusi-Seelanti sinulle loppupeleissä.

Uusi-Seelanti on todella upea ja ihmiselämä ei riitä sen kaikkia luonnonnähtävyyksiä kartoittamaan. Ja säätä nyt ei ehkä tarvitse mainitakaan, aina se Suomen loskan voittaa. Ihmiset ovat ystävällisiä myös tuntemattomille, täällä oppii itsekin väkisinkin hymyilemään vastaantulijoille. Maahanmuuttoon pätee hyvin sanonta "If there's a will, there's a way". Joten onnea ja pitkää pinnaa matkaan!


tiistai 24. heinäkuuta 2018

Welcome to Lincoln

Lincoln on pienehkö kylä, noin 20 km lounaaseen päin Christchurchin keskustasta. Kylä sijaitsee maaseudulla, peltojen keskellä. Toisella puolella näkyy Port Hills:it ja toisella puolella siintää Eteläisten Alppien lumivuoriset huiput, näin talvisaikaan. Ja etelästä päin löytyy vielä Ellesmere-järvi, joka on itseasiassa laguuni.


Lincoln kuuluu Canterburyn hallinnolliseen alueeseen ja Selwynin piirikuntaan. Kylä on perustettu vuonna 1862, ollen ensin hyvin pitkään vain pieni maalaiskylä. Kylän perustajana pidetään irlantilaista James Edward FitzGeraldia. Kylän pääkadut hän nimesi itsensä sekä lastensa mukaan. Alkuperäistä kylää reunustavat kadut hän nimesi South -, East -, North - ja West Belt:eiksi. Vuonna 1875 kylään tuli rautatieasema, jonka myötä kylä kasvoi hieman. Rautatieasema poistettiin käytöstä vuonna 1967. Ensimmäinen koulu Lincolniin avattiin vuonna 1866. Koulu sai ensimmäiset uima-altaat jo vuonna 1895, jotka ovat olleet koulun käytössä aina tähän päivään asti. Vanha koulu purettiin vuonna 1973, jonka jälkeen uusi koulu rakennettiin ja jota laajennetaan edelleen koko ajan.

Lincoln Union Parish. Entinen Lincolnin presbyteerikirkko, avattiin vuonna 1882

Pioneer Hall. Avattu vuonna 1874 Lincolnin kirjastona. Nykyään siellä on esillä vanhoja valokuvia Lincolnista ja ympäristöstä.

Liffey Cottage v. 1875. Talo toimii nykyään museona, esitellen tyypillistä työmiehen perheen kotia, joka on rakennettu Lincolnin asuttamisen aikaan. Kylällä on muutamia näitä vanhoja ja alkuperäisiä taloja, jotka on siirretty keskustasta hieman sivummalle. Talot ovat alunperin olleet kylän kauppatorilla, jossa nykyään sijaitsee pieni ostari.

Netistä löytyi ihana vanha kuva Lincolnin kauppatorista, noin 1950 luvulta. Lincolnin kaupan vieressä oikealla Liffey Cottage. Kuva: Lincoln and Districts Historical Society collection LHS403 from Kete Selwyn. 

Lincoln on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti, ollen tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista kylistä Uudessa-Seelannissa. Vuonna 2006 asukkaita täällä oli noin 2700, tänä päivänä arviolta noin 6500. Ja luku vaan jatkaa kasvuaan jatkuvasti valmistuvien uusien asuinalueiden myötä. Uusi alakoulu avaa ovensa ensi vuoden alusta ja kauppoja sekä palveluja avautuu kylään lisää joka kuukausi. Lincolnista löytyy kaikki tarvittavat päivittäistoiminnot. Sairaala löytyy Christchurchista, tosin on täällä synnytysyksikkö (mitä me emme tarvitse!). Uimahalli ja The Warehouse (mistä löytyy kaikki muut paitsi ruoka) löytyvät naapurikunnasta Rollestonista, näillä pärjätäänkin jo normielämässä.

Uutta asuinaluetta Lincolnissa


Asuinaluetta jatketaan. Ensin tehdään tiet, maisemoinnit yms. ja vedetään tonteille valmiiksi putket, sähköt ja kaapelit. 

Uudet tontit valmiina aidattuina odottavat rakentajia.

Lincoln sijaitsee oseaanisella lauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Talvisin lämpötilat voivat painua miinukselle ja luntakin saattaa muutaman kerran talvessa sataa. Canterburyn alue on kuulemma talvisin maan kylmin paikka, täällä on ilmeisesti ankarammat talvet kuin Invercargillissa, hrrrr! Lunta ei ole onneksi näkynyt, paitsi Port Hillseillä kerran. Mutta syksyn ja talven saapumisen huomaa selkeämmin kuin etelässä. Johtuen siitä, että alueelle on istutettu paljon muualta tuotuja puita, joiden lehdet muuttavat väriä syksyllä ja tiputtavat lehtensä talveksi. Syksy vaikuttaa ja tuoksuu samanlaiselta kuin Suomessa! Syksyllä satoi melko paljon ja saattoi olla useampia harmaita päiviä peräkkäin. Invercargillissa ei tainnut koskaan sataa edes yhtä kokonaista päivää. Mutta jos syksy oli sateinen, tämä talvi on ollut täynnä auringonpaistetta. Lämpötilat ovat päivisin yleensä +10-15 asteen välillä, joskus enemmänkin. 

Puut syksyn väreissä



Jos sää on täällä keskimaassa erilaista kuin etelässä, niin on kyllä eläimistökin. Täällä olen nähnyt ensimmäistä kertaa Uudessa-Seelannissa ollessani valkoisen joutsenen. Tähän mennessä on näkynyt vain niitä mustia lajitovereita. Meidän alueellamme on myös paljon Pukeko lintuja, tykkäävät paikallisesta kosteikko alueesta. Ja yksi erikoisuus mitä ei etelässä ollut, on Katipo-hämähäkki! Se ainoa myrkyllinen hämähäkki Uudessa-Seelannissa, viihtyy varsinkin rannikon tuntumassa.


Paikalliset "pullasorsat" eli Myskisorsat ovat kovin persoja, lähtevät aina seuraamaan ohikulkijaa, jos jotain tippuisi

Lincoln valikoitui perheemme asuinpaikaksi sen hyvien koulujen sekä rauhallisen sijaintinsa vuoksi. Täällä kaikilla lapsilla on sopiva kävelymatka kouluihin ja lapset ovat vain kahdessa koulussa. Täältä saimme myös täysin uuden ja lämpimän talon, joka oli ehkä tärkein kriteeri meidän edellisen vetoisan kämpän jälkeen.

Koska Eteläsaaren keskiosa sijaitsee maanjäristyksille alttiilla paikalla, vaikutti se myös osaltaan siihen minne halusimme asettua. Rannan läheisyys oli ehdottomasti poissuljettu (tsunamivaara), kukkuloille ei myöskään haluttu (sortumisvaara ja talvisin liukasta), enkä myöskään halunnut useampikerroksiseen taloon (tippuu enemmän kamaa niskaan järistyksessä). No joo, eihän sitä elämässä kaikkeen voi varautua, mutta jotain voi valmiiksi miettiä oman mielenrauhan takia. Viikko sitten Christchurchin tuntumassa oli viimeksi maanjäristys, 4.0 magnitudia eli voimakkuudessaan kohtalainen. Mitään ei kyllä tunnettu ja hyvä niin.




Koulumatkalta. Nuorimmaisen koulu vasemmalla, ankkalammen toisella puolella

Koulumatkalta

Koulumatkalta

Lincoln on myös yliopistokaupunki. Lincolnin yliopisto on avattu vuonna 1878 School of Agriculturena. Se on keskittynyt maatalousaiheisiin tutkintoihin ja on vanhin maatalouden oppilaitos eteläisellä pallonpuoliskolla. Täällä voi opiskella esimerkiksi maatalous-, kauppa-, ympäristö- ja ravitsemustieteitä, maisema-arkkitehtuuria, turismia sekä viininviljelyä. Yliopistolla on jopa oma viinitarha! Lincolnin yliopisto on maan kahdeksasta yliopistosta pienin. Lincolnissa toimii myös paljon erilaisia maaseudun tutkimuskeskuksia ja instituutteja, jotka tekevät tiivistä yhteystyötä yliopiston kanssa.


Ivey Hall, yliopiston alkuperäinen rakennus vuodelta 1878

Burns Wing yliopistorakennus. Tosi näkyvä maamerkki Lincolnissa. Tästä edestä on purettu samaa mallia oleva, vielä pidempi maanjäristyksen vaurioittama Hilgendorf rakennus. Tähän on tulossa Blinc Innovation, yhteistyörakennus yliopiston, DairyNZn, Crown Research Institutesin, Agresearchin, Landcare Researchin sekä Plant & Food Researchin kanssa. Yhteistyökeskuksessa on tarkoitus yhdistää tutkimus, opetus ja ympäristö-/maatalousala ja luoda uusia innovaatioita

Vuosien 2010 ja 2011 maanjäristykset ovat jättäneet siis jälkensä myös Lincolniin, joista ensimmäinen järistys oli täällä pahempi. Esimerkiksi paikallinen The Famous Grouse -hotelli / ravintola romahti vuoden 2010 järistyksen seurauksena. Hotelli rakennettiin nopeasti uudelleen, vanhan rakennuksen mallia mukaillen, joka oli valmistunut vuonna 1885.

The Famous Grouse Hotel.


Syksyllä täällä pidettiin englantilaiset markkinat. Sääkin oli perin englantilainen.

Kahviloita täällä on paljon, ollakseen näin pieni kylä. Mutta ilmeisesti asiakkaita kuitenkin riittää. Tässä yksi viehättävä paikallinen kahvila

Mahoe Reserve

Lincoln on siis nopeasti kasvava maaseutukylä loistavalla paikalla lähellä kaupunkia, mutta kuitenkin omassa rauhassaan. Matkailijalle täällä ei juurikaan nähtävää tai tekemistä ole, ellei sitten tykkää ottaa tosi rennosti. Mutta matkalla Akaroaan, Mount Huttin laskettelukeskukseen, Arthur's Passin luonnonpuistoon tai Hanmer Springsin kylpyläkaupunkiin, kannattaa poiketa tankkaamassa ja syömässä hyvät pizzat esim. The Laboratory -ravintolassa.

The Laboratory

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Christchurch - Portti Antarktikseen

Antarktis on täältä Uudesta-Seelannista katsottuna melko lähellä, mutta kuitenkin aika kaukana. Uuden-Seelannin eteläkärjestä sinne on matkaa noin 3500 km ja välissä on vaan vettä. Christchurchissa Antarktikselta ei voi kuitenkaan välttyä. Christchurch kun on kaupunkina yksi maailman Antarktiksen tutkimuksen viidestä keskuksesta. Neljä muuta kaupunkia ovat: Kapkaupunki (Etelä-Afrikka), Hobart (Australia), Punta Arenas (Chile) ja Ushuaia (Argentiina). Christchurch toimii tukikohtana viiden valtion Antarktiksen ohjelmalle; USAlle, Korealle, Italialle, Saksalle ja tietysti Uudelle-Seelannille. Christchurchin kansainväliseltä lentokentältä lähtee yli 100 lentoa jokaisena sesonkina (lokakuu-helmikuu) Antarktikselle. Mitään turistilentoja sinne ei täältä tehdä, lennoilla on mukana Antarktiksen henkilökuntaa ja tutkijoita vuosittain noin 5500 hlöä.


Scott Base ja Robert Falcon Scott

Uuden-Seelannin ainoa varsinainen tutkimusasema Antarktiksella on Scott Base, joka on perustettu vuonna 1957. Scott Base on saanut nimensä brittiläiseltä laivaston upseerilta ja tutkimusmatkailijalta Robert Falcon Scottilta. Hän teki Antarktikselle kaksi tutkimusmatkaa Lytteltonista Christchurchista vuosina 1901-1904 ja 1910-1913. Scottin retkikunta tutki ja dokumentoi Antarktista ja yritti saavuttaa ensimmäisenä Etelänavan. Ensimmäinen yritys Etelänavalle vuonna 1902 kuitenkin epäonnistui. Toisella yrityksellä Scottin retkikunta pääsi Etelänavalle 17.1.1912. Perillä he kuitenkin huomasivat pettymyksekseen norjalaisen Roald Amundsenin retkikunnan käyneen Etelänavalla jo viisi viikkoa aiemmin, 14.12.1911. Tällä tutkimusmatkalla Scottin retkikunta löysi kuitenkin mm. kasvien fossiileja, joita heillä oli mukana 16 kg. Näin ollen he saivat todistettua teorian Antarktiksesta oikeaksi; Antarktis on ollut muinoin osa Gondwanan supermannerta, joka on ollut trooppisen metsän peitossa. Gondwanassa on ollut liittyneinä myös Uusi-Seelanti, Australia, Afrikka, Madagaskar, Etelä-Amerikka, Intia ja Arabia. Scottin retkikunnan dokumentoinnit ja näytteet ovat olleet merkittäviä Antarktiksen tutkimuksessa. Scottin retkikunta ei kuitenkaan koskaan löytänyt tietään takaisin laivalle tältä reissulta, vaan menehtyi matkan varrelle. Retkikunta löydettiin 8 kuukautta myöhemmin, kuten myös heidän keräämänsä näytteet, valokuvat ja dokumentoinnit. Tutkimusmatkailijat saivat postuumisti paljon mainetta ja kunniaa. Scottin ainoa lapsi Peter Markham Scott jatkoi isänsä luonnontutkimus ja -suojeluperinnettä, aivan kuten isänsä oli toivonut viimeisessä kirjeessään vaimolleen, kuoleman koittaessa. Ornitologi Peter Scott oli yksi WWF:n (World Wide Fund for Nature) perustajista.


Antarktis Christhurchin katukuvassa

Christchurchissa on monenlaista Antarktikseen liittyvää maamerkkiä ympäri kaupunkia: Scottin patsas (Scottin lesken veistämä), Scottin retkikunnan käyttämä magneettinen observatorio kasvitieteellisessä puutarhassa sekä operaatio "Deep Freeze"n jälkeen kiitollisuudenosoituksena saatu toteemipaalu USAlta. Canterburyn yliopistossa voi opiskella Antarktiksen tutkimusta, johon kuuluu myös harjoittelu Antarktiksella. Canterburyn museossa on esillä Antarktiksen tutkimukseen kuuluvia kokoelmia. Air Force museossa ja Ferrymead Heritage Parkissa on esillä Antarktiksen tutkimuksen varhaisvaiheisiin liittyviä lentokoneita. Christchurchin lentokentän lähistöllä toimii Antarktiksen tutkimuskeskus sekä International Antarctic Centre.


International Antarctic Centre

Kävimme tutustumassa International Antarctic Centreen ollessamme täällä lomamatkalla vuonna 2016. Keskus on avattu vuonna 1992, Christchurchin kansainvälisen lentokentän toimesta. Keskuksen on tarkoituksena esitellä Antarktiksen tutkimusta ja Christchurchin merkitystä sille. Keskuksessa on mahdollisuus nähdä ja kokea Antarktis, varsinaisesti käymättä siellä. Antarktiksen maisemia pääsee ihailemaan suurelta valkokankaalta, jossa pyörii non-stoppina dokumentti Antarktiksen ylilennolta. Hägglund Riden kyydissä pääsee kokemaan, miltä tuntuu ajelu pitkin lumisia kukkuloita tutkimusautolla. Ja jos ei ole pingviinejä onnistunut bongaamaan luonnossa, täällä niitä on mahdollista nähdä varmasti. Keskuksessa on monenlaista ihmeteltävää ja tutkittavaa moneksi tunniksi. Keskus on auki joka päivä klo 9-17.30. Liput keskukseen maksavat aikuiselta $59 (34 e) ja yli 5-15v lapselta $29 (16 e).

Sinipingviinien ruokinta-aika


Sinipingviinit ovat maailman pienin pingviinilaji

International Antarctis Centressä on myös Antarktiksen myrskyhuone. Huoneeseen pitää pukeutua toppatakkiin ja talvikenkiin, jotka saa lainata. Myrskyn aikana huoneen lämpötila tippuu -18 asteeseen. Osa porukastamme kävikin kokemassa tämän ihmeellisen luonnonilmiön, lunta ja kylmyyttä olikin jo melkein ikävä!


Myrskyhuone

Tässä sai testata, kuinka kauan pystyy pitämään käsiä Antarktiksen kylmässä vedessä. Kellon alla oli siis reikä, johon kädet sai työnnettyä ja siellä oli kylmää vettä


Täällä pääsi koittamaan tutkimusmatkailijana oloa Robert Falcon Scottin tyyliin.

Hägglund Ride

Turistimatkat Antarktikselle

Antarktikselle järjestetään turistimatkoja ainakin Uudesta-Seelannista, Australiasta, Argentiinasta ja Chilestä. Jos laivamatkalle halajaa Uudesta-Seelannista, kannattaa matka varata ainakin 1,5 - 2 vuotta aiemmin, jolloin varmistat paikasi ja voit saada siitä vähän alennusta. Mitään halpoja reissuja ne eivät arvatenkaan ole, tässä joitain esimerkkejä turistimatkoista Antarktikselle (hinnat Uuden-Seelannin dollareissa sekä euroissa:

➨ Uudesta-Seelannista turistien laivamatkat Antarktikselle lähtevät yleensä Bluffista. Paluu joko Bluffiin tai Christchurchiin. Järjestetyt laivamatkat kestävät noin kuukauden ja maksavat alkaen $34 000 (~20 000 e).  Tämä osa Antarktista on syrjäisempi ja huomattavasti vähemmän vierailtu, risteilyjä on rajoitetusti tarjolla. Näillä risteilyillä pääsee tutustumaan historialliseen Antarktiksen osaan, jossa mm. tutkimusmatkailijat Scott, Amundsen ja Shackleton ovat seikkailleet. Täällä on myös maailman eteläisin aktiivinen tulivuori Mount Erebus, Rossin jäähylly (600 km pitkä jääseinä) sekä maailman suurimman pingviinilajin, keisaripingviinin kolonna.

Yhtenä mahdollisuutena on tehdä risteily Uudesta-Seelannista Argentiinan Ushuaiaan tai toisin päin. Tällä risteilyllä näkee sekä Rossinmeren puoleisen historiallisen Antarktiksen, että Antarktiksen niemimaan. Matka kestää noin kuukauden ja maksaa alkaen $40 600 (~23 500 e).

➨ Argentiinasta järjestetään paljon laivamatkoja Antarktiksen niemimaalle. Matkat maksavat alkaen $9500 (5500 e) ja matka kestää puolisentoista viikkoa. Matkoja saattaa löytyä myös edullisemmin ja niitä on tarjolla monipuolisesti. Risteilyt suuntautuvat Antarktiksen niemimaalle, joka on lämpimin osa Antarktista. Näillä risteilyillä näkee monipuolisemmin eri eläinlajeja (ainakin näin mainostetaan).

➨ Chilestä Punta Arenasista järjestetään turistilentoja Etelänavalle asti. Siellä on mahdollista päästä käymään Amundsen-Scott tukikohdassa, jos henkilökuntaa sattuu olemaan paikalla opastamassa. Matkalla pysähdytään myös Antarktiksen niemimaalla. Matka kestää 6-7 päivää ja maksaa alkaen $73 500 (~42 500 e).

Chilestä tehdään myös edullisempia lento - risteilymatkoja Antarktiksen niemimaalle. Lennot mennen tullen Punta Arena - King George Island, josta siirrytään risteilijälle kiertämään niemimaata. Näin voi välttää myrskyisän Drake Passagesin ylityksen ja säästää aikaa itse Antarktiksen havainnoinnille. Lento - risteilyn hinta on alkaen $16 800 (~9700 e).

➨ Australiasta järjestetään 12 tuntia kestäviä Antarktiksen ylilentoja, joilla on mahdollisuus nähdä Antarktis ylhäältä käsin, kuitenkaan laskeutumatta sinne. Lennot lähtevät ainakin Hobartista, Sydneystä ja Melbournesta. Näille lennoille hinnat ovat alkaen $1300 (760 e). Tosin parempiin penkkeihin kannattaa vähän sijoittaa, keskimmäisen rivin keskeltä tuskin näkee maisemia. Parhaimmat ikkunapaikat maksavat $8225 (4763 e).

Joten ei muuta kuin seuraavaa matkabudjettia säästämään!


Joitain mielenkiintoisia asiaan liittyviä lähteitä:

https://www.coolantarctica.com/Travel/antarctica_trip_new_zealand_australia.php

https://www.bbc.com/news/magazine-15384729


maanantai 9. heinäkuuta 2018

Akaroa - Banks Peninsula

Viikonloppuna käytiin päiväretkellä Akaroassa kera kolmen pojan. Lähdettiin reissuun aika extempore, niinkuin yleensäkin. Meillä on ollut tarkoitus käydä Akaroassa jo jonkin aikaa, olemme kuulleet kylästä paljon kehuja. Nyt lauantaina sattui olemaan poikkeuksellisen lämmin talvipäivä, +19 astetta, joten sinne lähdettiin.

Akaroa on Banks Peninsulalla oleva pieni ranskalaiskylä. Ensimmäinen ranskalainen siirtokunta saapui sinne vuonna 1840. Kylän asuttivat yhdessä sekä ranskalaiset että englantilaiset. Vahva ranskalainen historia näkyy kylässä edelleen esim. katujen nimissä.

Akaroassa on 632 vakituista asukasta. Kesäaikaan turistit valtaavat kaupungin ja luku moninkertaistuu. Satamassa vierailee myös isoja risteilyaluksia mm. Australiasta, Kanadasta, Usasta ja Singaporesta, jotka tuovat kylään paljon turisteja. Välillä satamaan tulee kaksi laivaa samana päivänä ja silloin kylään voi pöllähtää 7000 turistia kerrallaan.

Lake Ellesmere matkan varrella. Järvi on Uuden-Seelannin viidenneksi suurin ja on itseasiassa laguuni. Taustalla eteläiset Alpit

Räpsyjä matkan varrelta ikkunan läpi. Varsinkin loppumatka perille oli tosi mutkittelevaa näitä kukkuloita pitkin.

Maisemia matkalta. Vähän häikäisee

Matka kulki Banks Peninsulalla muutaman pienen kylän läpi. Little River nimisellä paikkakunnalla nähtiin mielenkiintoisen näköinen hotelli Silo Stay, joka houkutteli yöpymään. Tänne täytyy tulla joskus miehen kanssa kahdestaan.

Matkan varrella näkyi paljon pyöräilijöitä, jotka olivat kulkemassa pitkin Little River Rail Trail:ia. Reitti kulkee Christchurchista Little Riveriin Hornbyn, Prebbletonin, Lincolnin, Motukararan ja Birdlings Flatin kautta. Reitti seuraa suurimmaksi osaksi vanhaa rautatietä.

Laskuvesi

Perille päästyämme yksi poika huomasi, että oli unohtanut ottaa kengät mukaan. Eihän sitä kaikkea voi aina muistaa! Onneksi täällä on ihan normaalia tallustella paljain jaloin kaupungilla. Ja onneksi oli lämmin päivä. Löydettiin kyllä myöhemmin yhdestä ihanasta pikkuputiikista pojalle läpsyttimetkin.

Rue Lavaud

Ratatouille. Ranskalainen ravintola


Akaroan entinen oikeustalo vuodelta 1879. Nykyään osa Akaroan museota

St Peter's Anglican Church v. 1864

Katujen nimet olivat ranskaksi

Norfolk Island Pines eli Norfolkinaraukaria. Puu on kotoisin Australialle kuuluvalta Norfolkinsaarelta

Rannalla oli Tuu-tikin talo. Laiturin päästä lähtee katamaraaneja, jotka kierrättävät ympäri lahtea ihastelemassa luontoa ja eläimistöä tai vievät uimaan delfiinien kanssa. Esimerkiksi Black Cat Cruisesin luontoristeily maksaa $79 /hlö, lapset $32 ja delfiinien kanssa uiminen $160 /hlö, lapset $130.


Akaroaa reunustaa mioseenisen aikakauden tulivuoren reunamat. Banks Peninsula eli Banksin niemimaa on alunperin ollut saari, joka on  muodostunut kolmesta tulivuoresta. Charteris Bayn tienoilla oleva tulivuori on muodostanut ensin saaren, jonka jälkeen nuoremmat tulivuoret Lyttelton ja Akaroa ovat muovanneet niemimaata. Nimensä Banks Peninsula on saanut kasvitieteilijä Joseph Banksin mukaan, joka purjehti kapteeni James Cookin kanssa Endeavourilla.




Peninsula War Memorial 

Akaroa museo. Käynti jäi seuraavaan kertaan


Löydettiin viihtyisä puutarhakahvila, johon paistoi ilta-aurinko. Suurin osa kahviloista ja ravintoloista sulki ovensa jo klo 16 näin talvisaikaan.

Tie Akaroan vanhalle ranskalaiselle hautausmaalle oli jyrkkä

Old French Cemetery. Avattiin vuonna 1840 ja on Eteläsaaren vanhin siunattu hautausmaa

Vastarannalla keskellä näkyy Akaroan majakka

Ilta-aurinko värjää vielä kukkuloiden huiput

Hilltop näköalapaikka. Akaroa kuvassa vastarannalla oikealla

Pientä jännää, mitä tarttui mukaan reissusta. Se kengätön poikakin löysi putiikista läpsykät jalkaansa.

Akaroa oli todella viihtyisä kylä, johon tulemme varmasti toistekin. Nyt kylässä oli melko rauhallista, vaikka matkailijoitakin näkyi jonkin verran, myös näin talviaikaan. Paljon jäi vielä nähtävyyksiä näkemättä, koska olimme hieman myöhään liikkeellä. Matkaa meiltä Akaroaan on noin 70 km, mutta tie on varsinkin loppuvaiheessa hyvin kiemurteleva ja hidas. Aikaa matkalle kannattaa varata siis runsaasti, maisemiakin täytyy välillä kuvata. Jos joku tulee Uuden-Seelannin reissullaan Christchurchiin, niin Akaroaa ei kannata jättää välistä!

Arki ja talvi

Meillä alkaa olemaan talvi! Yöt ovat välillä kylmiä ja aamulla olen käyttänyt poikia kouluun viedessä jo muutaman kerran pipoakin. Tänä aamu...