maanantai 17. syyskuuta 2018

Ruoan hintavertailua sekä suomalaistaustaisia yrityksiä Uudessa-Seelannissa

Uuden-Seelannin hintataso ja varsinkin ruoan hinta on usein kiinnostuksen kohteena tänne muuttavien keskuudessa. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että ruoka on kallista ja ulkomaille muuttaville on iso plussa, jos ruoka on halvempaa kohdemaassa. Moni Uudessa-Seelannissa asuva tuntuu olevan sitä mieltä, että ruoka on täällä yhtä kallista, tai jopa kalliimpaa kuin Suomessa. Itse olen ollut sitä mieltä, että ruoka ei ole erityisen halpaa täällä, mutta kuitenkin halvempaa kuin Suomessa. Pelkästään mutu-tuntuman perusteella on vaikea kuitenkaan väittää mitään, joten tein hieman hintavertailua meidän kuukausittaisesta ruokalaskustamme täällä. Tarkkana tyttönä olen tehnyt pienimuotoista kirjanpitoa ja kaikki kuitit ovat vielä tallessa.

Kuva meidän "Pantry"stämme eli ruokakomerosta. Erittäin käytännöllinen lisätila, miksei Suomessa ole tällaisia?

Kerrottakoon aluksi, että Suomessa asuessamme, meidän kuusihenkiseltä perheeltämme (+ keskikokoista hieman isompi koira) meni kauppaan keskimäärin 1200 euroa kuukaudessa. Ruokalasku olikin ainainen tuskailun aihe minulle ja yritin jatkuvasti etsiä keinoja pienentää sitä, kuitenkaan siinä onnistumatta.

Kun me muutimme tänne, elimme ensin pienellä opiskelijabudjetilla. Pidin silloin jonkin verran kiinni ruokabudjetista ja ruokakulut olivat silloin miltei 50% pienemmät kuin Suomessa. Olin asettanut ruokabudjetiksi noin $250 /viikossa eli noin $1000 ( 563 e) kuukaudessa. Tähän päästiin melko hyvin, ruokalasku viikossa liikkui $250 - $300 välillä (140 ~ 170 e).

Hintavertailu ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaista. Täällä vuodenajat vaikuttavat ruoan hintaan mielestäni enemmän kuin Suomessa sekä myös tuotteiden tarjontaan. Kauppojen tuotetarjonta on paljon suppeampaa kuin Suomessa, ehkä senkään vuoksi ei tule ostettua niin paljoa. Uudessa-Seelannissa kaupoissa on tarjolla pääasiassa kotimaisia tuotteita. Jonkin verran on myös tuontitavaraa varsinkin Australiasta ja Kiinasta. Suomessa EU takaa tuotteiden vapaamman liikkuvuuden ja tarjonnan, joten ulkomaisia tuotteita on tarjolla siellä paljon enemmän.

Sen jälkeen kun mies valmistui ja aloitti kokopäiväiset työt Christchurchissa, ruokabudjettimme hieman levähti, ellei suorastaan räjähtänyt. Toisaalta tilanne on nyt hyvin sama kuin Suomessa, joten ruokakorin hintavertailu on tasavertaisempaa. Nyt täällä on ollut talviaika, joten ruoka on ollut selkeästi kalliimpaa kuin kesäaikaan. Olemme myös syöneet paljon enemmän ulkona tai hakeneet pikaruokaa. Dollarin kurssi on tällä hetkellä heikoimmillaan, joten sekin hieman vaikuttaa euromääriin verratessa:

Kolmen viime kuukauden aikaiset ruokalaskut ovat olleet $1560 - $1740 välillä eli 880 - 980 euroa. Ruokalasku on ollut nyt suurin, kuin mitä koko täällä asumisen aikana. Odotettavissa on onneksi kesää kohti mennessä ruokalaskun pieneneminen. Käytämme aika paljon kasviksia ja hedelmiä, jotka ovat kalliita talvella. Voisi todeta, että täällä vuodenajat vaikuttavat enemmän koko perheen ruokatottumuksiin, ihan niin paljoa kasviksia ei vaan raaski ostaa talvella. Tässä hieman joidenkin perusruokatuotteiden hintoja. Kasvikset myydään muuten usein kappalehintaan, joten kaupassa saa olla tarkkana, onko mainittu kilo- vai kappalehinta:

↦ Kurkku; kesällä $1.70 kpl (0.95 e), talvella $6 kpl (3.40 e)

↦ Tomaatti; kesällä $1.80 kg (1 e), talvella $12.90 kg (7.30 e)

↦ Paprika; kesällä $1.80 kpl (1 e), talvella $5 kpl (2.80 e)

↦ Maito 2 litraa; $3.95 - $6.80 (kaupasta ja merkistä riippuen) (2.20 e - 3.85 e)

↦ Jugurtti 6 kpl; $4 (2,25 e)

↦ Juusto 1 kg $9 - $10 (5 e - 5.65 e)

↦ Voi 500 g $5 - $6 (2.80 e - 3.40 e)

↦ Mehujuoma 3 litraa $4.50 (2.55 e)

↦ Marjahillo 500 g; $2,50 (1,40 e)

↦ Vaalea paahtoleipä $0.80 - $1 (0.45 e - 0.55 e)

↦ Kaupassa leivottu "ruisleipä" $3.90 (2.20 e)

↦ Broilerin rintapalat $9.90 kg (5.60 e)

↦ Jauheliha $9.90 kg (5.60 e), vähärasvaisempi jauheliha $17.90 kg (10.10 e)

↦ Lohi $25 - $40 kg (14.10 e - 22.60 e). Lohesta täällä on pulaa ja aina sitä ei ole saatavilla

↦ Merikrotti $35 kg (19.75 e)

↦ Hoki $20 (11.30 e)

Eli summa summarum, ruokalaskumme on täällä nyt kalleimmillaan noin 20 - 30 % vähemmän kuin Suomessa. Kesäaikana oletan, että ruokalasku tulee olemaan noin 30 - 40 % vähemmän kuin Suomessa. Ja budjettia pitämällä voi päästä melko helpostikin 50 % halvennukseen ruoan hinnassa.

Lähikaupastamme löytyy myös ihan oikeaa ruisleipää, jota leipoo kaupungissa oleva leipomo. 1 kg leipä maksaa noin $8 (4,50 e)

Täällä ei juuri suodatinkahvia harrasteta, mutta löysin yhdestä kaupasta viimeisen kappaleen suodatinkahvikeittimiä. Suodatinkahvi on muuten melko tyyristä; 200 g pussi maksaa noin $7 (3.90 e). Eli 500 g kahvia (Suomessa myytävä pakettikoko) olisi $17.50 (9.90 e)

Uudessa-Seelannissa on kolme isoa kauppaketjua, jotka dominoivat markkinoita: New World, Countdown ja Pak'n Save. Viimeisin on täkäläinen vastike Lidlille, on kauppaketjuista halvin ja myy tavaraa enemmän bulkeissa eli isommissa pakkauksissa. Kallein taitaa olla Countdown, ainakin jos ei käytä etukorttia. Kauppojen etukortit toimivat täällä samaan malliin kuin Suomessakin. Täällä on lisäksi enemmän erillisiä lihakauppoja, kalakauppoja sekä hedelmä- ja vihanneskauppoja, joita täkäläiset käyttävätkin ahkerasti suurien kauppojen lisäksi.

New World

Pak 'n save

Alkoholi on täällä halvempaa kuin Suomessa, johtuen tietenkin verotussyistä. Nyt Lincolnissa meidän ruokalaskuumme kuuluvat myös viinit ja oluet. Invercargillin ruokalaskuun sen sijaan viinit ja oluet eivät kuuluneet, koska kaupungissa ei myydä lainkaan alkoholia ruokakaupoissa (on poikkeuksellinen kaupunki sen suhteen). Suomessa ruokalaskuun kuului oluet, mutta ei viinit.

Viinien hinnat liikkuvat pääasiassa $7 - $70 välillä (4 e ~ 40 e). Viinitarjouksia on kaupoissa kokoajan. Lisäksi on kaikenlaisia kampanjoita; "Osta vähintään neljä pulloa kerralla, niin saat 20 % alennusta".

Eräällä kauppareissulla silmääni osui viinihyllyllä tutunnäköinen symboli

Lähikauppaamme oli saapunut erä viiniä, jonka kaulassa komeili Suomen lippu! Tarkempi tutkiskelu osoitti, että viini on kotoisin viinitilalta, jonka omistaa suomalainen Satu Lappalainen puolisonsa John Kennardin kanssa. Löydöstä ihastuneena, tutustuinkin viinitilan nettisivuihin ja haastattelin myös hieman Satua, joka elää minun unelmaani, viinitilan omistajana.

Vicarage Lane Wines -viinitila toimii Marlboroughin Cloudy Bay viinialueella, Blenheimin kupeessa. Meidän lähikaupassamme oli tarjolla rypälelajikkeista Pinot Noir, Pinot Gris ja Sauvignon Blanc. Vicarage Lane valmistaa myös Rieslingiä sekä Bubbly Sauvignon Blancia. Viinitilan viinejä on muuten saatavilla myös Suomesta. Lähikaupassamme Vicarage Lanen Pinot Noir maksoi noin $16,50 (9,30 e) ja Sauvignon Blanc noin $14 (7,90 e). Näistä sai alennusta muutama dollari /pullo.

Satu, joka on tietääksemme ainoa suomalainen viinitilallinen täällä Uudessa-Seelannissa, hoitaa miehensä kanssa viinitilan mahdollisimman pitkälti itse. Sen lisäksi he hoitavat itse myös myynnin ja markkinoinnin, Satu on ollut juuri nyt kesällä ympäri Suomea markkinoimassa viinitilansa viinejä.

Jos Blenheimiin päin matka vie, Vicarage Lane viinitilalla on mahdollisuus yöpyä Vau Viinitilamökissä, alkaen $150 /yö, max 2 hlöä. Mökin voi varata sähköpostilla tai soittamalla suoraan tilalle, tiedot löytyvät nettisivuilta. Jos viininmaistelu kiinnostaa, niin se onnistuu varaamalla siihen etukäteen aikaa. Tilalla ei ole varsinaista Cellar Door toimintaa, mutta Satu kertoo, että sovitusti viinitilalle on mahdollista päästä tutustumaan ja maistelemaan. Pienille porukoille viininmaistajainen on ilmaista. Isommilta porukoilta peritään $5 /henkilöltä.

Nyt Vicarage Lane -viinit ovat meidän kaupastamme miltei kokonaan loppuneet, muutama punainen hyllyssä näytti vielä olevan. Jos lähikauppa ei saa täydennystä viinivalikoimaansa, näitä saa onneksi tilattua lisää suoraan viinitilalta, ainakin tänne Uuteen-Seelantiin. Postikuluja tulee laatikolliseen viinejä (12 pulloa) arviolta $12 eli $1 /pullo. Suomessa jos Alkon hyllystä ei tuotteita löydy, tilausvalikoiman kautta näitä saa tilattua ilmaiseksi lähimpään Alkoon.


Uudessa-Seelannissa on melko paljon paikallisia olutpanimoita, joiden valikoimaa löytyykin lähikaupoista monipuolisesti. Täällä vähemmän alkoholia sisältävät oluet ovat samanhintaisia kuin alkoholipitoisemmat. Paikallisia oluita ovat esimerkiksi merkit; Steinlager, Garage Project, Tuatara, Moa, DB, Mac's, Monteith's, Tui ja Mata. Täkäläiset oluet ovat alkaen noin $1,30 kpl (laatikoissa) (0,75 e), mutta saattavat maksaa jopa reilun $10 kpl (5,60 e).

Mata Breweryllä on muuten suomalaiset juuret! Panimon perusti vuonna 2005 Tammy Viitakangas yhdessä Gloria-äitinsä, Jouni-isänsä sekä Esko-setänsä kanssa. Mata Brewerylla pääsee maistelemaan oluita, joten oluiden ystävien kannattaakin suunnata sinne, jos sinne päin osuu reissuillaan. Panimo sijaitsee Whakatanessa, Bay of Plentyssä. Heidän oluitaan ei ole valitettavasti vielä saatavilla Suomesta, eikä näkynyt valitettavasti edes lähikaupassamme. Me emme ole panimolla vielä päässeet käymään, mutta Fin Nomadsin reissaava pariskunta on siellä vieraillut. Heidän juttunsa panimolta voi lukea täältä.

Garage Projectin käsitys oluesta. Tarjolla oli myös Chocolate beer sekä Mango milkshake beer

Laskelmieni perusteella Uusi-Seelanti on siis ihan kohtuuhintainen suomalaisille ainakin ruoan suhteen. Edit 18.9: Palautteen perusteella Uuden-Seelannin pohjoissaaren muutamassa isossa kaupungissa ruoan hinta on kalliimpaa. Mutta laskelmani ehkä antavat jotain osviittaa muun maan hintatasosta. Nyt olisikin oiva aika matkustaa tänne, kun eurollakin saa enemmän. Ja meille päin jos poikkeaa, niin tarjolla on suomalaista suodatinkahvia, Juhla Mokkaa. Tervetuloa!

2 kommenttia:

  1. Hauska ja hyödyllinen juttu. Itse voin kommentoida että näin Whakatanessa asuvana voin ehdottomasti suositella Mata Brewery -panimoa! Loistavat oluet ja plussana tietty pääsee haastelemaan Jounia ihan på finska.
    Me muutettiin tänne kesäkuussa 2016, mukana aikuiset ja lapset 2003,2004, 2008 ja 2010. Ja koira. Meilläkin blogi, jota tosin hävetyävän vähän nyt tullut päivitettyä. Mut jotain kuitenkin: minnetuuletvie.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sinnepäin joskus taas tullaan, niin ehdottomasti mennään käymään Mata Breweryllä! Samoin Vicarage Lane viinitilalla, on niin hienoa löytää näitä suomalaisia yrityksiä täältä.
      Olen sinun blogiasi lukenutkin ja varsinkin ennen meidän tänne muuttoamme, kun sitä yritti haalia mahdollisimman paljon tietoa. Aika vähän näitä uusiseelantilaisia blogeja on suomeksi. Yritänkin kirjoitella niin, että blogini lukijat saisivat myös hyödyllisiä vinkkejä, jos ovat tännepäin tulossa. Toivottavasti sinäkin päivittelet blogiasi edes silloin tällöin!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen piakkoin.

Arki ja talvi

Meillä alkaa olemaan talvi! Yöt ovat välillä kylmiä ja aamulla olen käyttänyt poikia kouluun viedessä jo muutaman kerran pipoakin. Tänä aamu...