keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Australia - Sydney osa 2

Sydneyssä meillä oli varattuna ja maksettuna kaksi hotellihuonetta kahdeksi yöksi. Kun saavuimme illalla hotellille, meille olikin varattu vain yksi huone! Kiitos vain hotels.com, en voi suositella palvelua kenellekään! Onneksi respassa oli asiansa osaava mies (ja hotellissa tilaa) niin saimme toisenkin huoneen käyttöömme. Vähän turhan ahdasta olisikin tullut kahdessa tuplasängyssä meille kuudelle.

Seuraavana aamuna lähdimme melko ajoissa tutustumaan Sydneyn nähtävyyksiin. Ja varsinainen liikennekaaos kaupunki olikin. Tai ehkä vika oli vain kartanlukijassa (minussa). Ruuhkat olivat kyllä melkoiset keskellä päivääkin ja oikealle tielle osuminen oli vähän arpapeliä. Ensimmäisenä ajelimme vahingossa väärälle puolelle jokea! Mutta Kirribillistä olikin sitten ihan hyvät näkymät oopperatalolle ja helppo pääsy Sydney Harbour Bridge -sillalle kävelemään. Täällä vierähtikin jokunen tunti kävellessä, syödessä ja kuvaillessa.

Oopperatalo. Rakennuksen on suunnitellut tanskalainen Jørn Utzon ja se valmistui vuonna 1973. Rakennus kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Port Jackson Bay, vasemmalle jää oopperatalo, oikealla Sydney Harbour Bridge

Sydney Harbour Bridge eli "The Coathanger", valmistui vuonna 1932. Sillalta ammutaan Uutena Vuotena ilotulitusraketit, jotka näytetään telkkarissa Suomessakin. Sillan päälle pääsee myö kiipeilemään ohjatusti, hinnat alk. AU$ 168/hlö. 


Sillalta näkyi Royal Australian Navy Heritage Centren edustalla olevia armeijan laivoja

Fort Denison oopperatalon lähellä. Tämä on rakennettu linnoitukseksi vuosina 1841-1862.

Oopperatalo vielä sillalta kuvattuna. Oopperatalon takana on kasvitieteellinen puutarha.

Kirribilli, Church by the Bridge

Kirribilli. Näitä kauniita liilanvärisinä kukkivia puita oli paljon

Kirribilli oli todella viihtyisän oloinen kaupunginosa. Kävimme siellä syömässä pienessä pizzeriassa melko erikoiset pizzat. Pikkiriikkiset neliönmuotoiset pizzat maksoivat 13 - 18 AU$ kappale ja niitä saatiinkin odotella melko kauan. Mies tilasi hawaijityylisen pizzan, jonka päälle oli ripoteltu ananakset, suoraan purkista kylminä! Kokki oli ilmeisesti unohtanut ne pizzan paistovaiheessa, mutta ei kai se nyt niin tarkkaa ole 😄

Kirribillistä ajoimme taas takaisin oikealle puolelle jokea ja suuntasimme itäänpäin, Hornbyn majakalle. Perillä pyörimme pitkään etsimässä parkkipaikkaa, jota ei kuitenkaan löytynyt, paikka oli aivan tukossa. Luovutimme majakan suhteen ja päätimme lähteä katselemaan seuraavaksi kuuluisaa Bondi Beachia. Ja olihan se oikein hieno ranta.

Bondi to Bronte Coastal Walk




Bondi Icebergs Pool

Bondi Beachilla oli porukkaa

Bondi Beachillä oli mukava rantakatu, josta nuorimmainen löysi itsellensä bumerangin tuliaisiksi. Kävimme koittamassa rannalla vettä, joka oli melko vilpoista muutaman päivän takaisen myrskyn jäljiltä ilmeisesti. Rannalla päivystivät keltapunavaatteiset hengenpelastajat tiukoissa uimahatuissaan. Välillä he pulahtivat veteen ilmeisesti tarkistamaan, että uimarit ovat kunnossa.

Viimeisenä päivänä olimme suunnitelleet museokäynnin ja vähän vielä kaupunkiin tutustumista. Päivä olikin oivallinen museovierailulle, lämpömittari näytti jo + 36 astetta, eikä siinä paahteessa jaksanut kaupungilla juurikaan kävellä. Powerhouse museossa oli avautunut vähän aiemmin Star Wars Identities -näyttely, johon osa porukastamme meni. Näyttely oli melko hintava, joten minä ja poika 1, jotka emme olleet niin kiinnostuneita näyttelystä, kiertelimme museon edullisemmassa perusnäyttelyssä sillä aikaa.

Powerhouse Museum

Star Wars Identities

Storm Troopers


R2-D2


Yoda

Aluksien pienoismalleja

The Millennium Falcon, elokuvan alkuperäinen malli tjsp.


Darth Vader

Muiden kierrellessä Star Wars näyttelyssä, minä kiertelin poika 1:n kanssa museon tavallisessa näyttelyssä, joka sekin oli ihan mielenkiintoinen

Museokäynnin jälkeen meillä oli vielä parisen tuntia aikaa ennen lentokentälle lähtöä. Emme jaksaneet kovinkaan pitkälle kävellä, joten köpöttelimme läheiselle Darling Harbourille, jossa oli kahluualtaan tyyppinen suihkulähde. Nuorimmaiset kävivät siellä hieman vilvoittautumassa ja läträämässä vedellä. Hetken istuskelimme ja otimme kuvia kaupungista ja sitten täytyikin jo jatkaa matkaa.

Darling Harbour

Darling Harbour

Sydney Tower Centrepoint. Torni on Australian toiseksi korkein rakennus, korkeutta sillä on 305 metriä.

Darling Harbourilta kävelimme Paddy's Marketille, joka oli valtavan iso halli täynnä pieniä kojuja. Sieltä pojat ostivat itsellensä lisää tuliaisia kotiin vietäväksi kohtuullisella hinnalla. Samassa hallissa näytti olevan myös tuoretori täynnä hyvän näköisiä kasviksia ja vihanneksia. Automme oli hallin viereisessä parkkihallissa ja aamupäivän parkkimaksu olikin mukavat 50 AU$.

Paddy's Marketin joulukoristelua

Keskustasta ajoimme suoraan lentokentälle palauttamaan auton, josta kävelimme terminaaliin sorttaamaan laukkuja. Liikakiloja ei onneksi laukuista tullut, meillä kun oli mukana vain kaksi isoa matkalaukkua. Turvatarkastuksen jälkeen kävin ostamassa lentokentältä vielä viimeiset tuliaiset käsipakaasiin ja sen jälkeen ahtauduttiinkin jo koneeseen, ei jäänyt yhtään liikaa aikaa kentällä norkoiluun. Lennoilla erityisen tylsää oli, että miltei kaikki ohjelmat olivat maksullisia. Samoin meille tarjoiltiin vain vettä, kahvia ja teetä, ei mitään syötävää. Lennon aikana sai kyllä ostaa pientä purtavaa ja lapsille ostinkin iltapalaa, lento oli Christchurchissa vasta klo 0.20.

Sydneyn lentokentän joulukuusi

Uuteen-Seelantiin tullessamme passivirkailija toivotti meidät tervetulleeksi takaisin. Olipa mukava kyllä palata takaisin kotiin! Maahantulovirkailijan ohjaamana pääsimme vielä tarkempaan tullin tarkastukseen, kun kassissani oli kuivattua kengurunlihaa. Tarkastukseen pääsyä odotellessa silmiini osui seinällä oleva Border Patrol tv-sarjan kuvauksien ilmoitus. Realitysarja, jossa kuvataan tullin ja rajavalvojien työtä on alunperin muuten Uusi-Seelantilainen konsepti. Sarjaa kuvataan täälläkin edelleen, mutta onneksi näin yöaikaan kuvausryhmä ei ollut paikalla. Olisin vielä päätynyt telkkariin esittelemään kassini uumenista löytynyttä kengurunlihaa. Kaikki oli kuitenkin kunnossa ja kengurunlihapakkaus laillinen, joten pääsimme nopeasti jatkamaan matkaa laukkujen läpivalaisun jälkeen kotiin.

Sydneystä ehdimme nähdä vasta pintaraapaisun. Kaupunki on valtavan suuri ja liikkuminen autolla on siellä hidasta ja hankalaa. Kaupungissa autokaistat olivat ahdistavan kapeita, varsinkin jos on vähän isompi auto. Parkkipaikat ovat kalliita ja joillain teillä on tietullit (lasku niistä tulee perässä). Mutta ehkä ensi kerralla liikkuminen siellä sujuukin jo helpommin. Hintojen suhteen Australiassa vaikuttaisi olevan hieman kalliimpaa kuin Uudessa-Seelannissa. Toinen havaintoni oli, että ihmiset eivät olleet niin lapsimyönteisiä ja kohteliaita kuin Uudessa-Seelannissa. Esimerkiksi kun odottelimme Australiaan lähtiessä lentoa Christchurchin lentokentällä, eräs vanhempi mies pysähtyi kohdallemme ja totesi minulle, että "onpa sinulla hieno perhe". Ihan tyypillistä täällä kehua toisia ohimennen, ventovieraitakin. Kun taas Australiassa kukaan ei edes hymyillyt lapsille. Välillä tuntui, että ihmiset jopa katsoivat pahasti heitä, tuli melkein Suomi mieleen. Mutta vietimmekin lähinnä aikaa isossa kaupungissa, jossa oli paljon nuoria ihmisiä. Isossa kaupungissa ei ehkä muutenkaan olla niin kohteliaita ja tuttavallisia, kuin pienemmissä paikoissa.

Kaikenkaikkiaan Australiasta jäi myönteinen kuva, maa on valtava ja sinne täytyy päästä pian uudelleen. Luonto oli yllättävän erilainen kuin Uudessa-Seelannissa, samoin talojen arkkitehtuuri. Sää tietysti oli lämpimämpi, jopa sateisena päivänä. Mielessäni jo suunnittelenkin seuraavaa reissua Australiaan, ensi kerralla voitaisiin mennä miehen kanssa kahdestaan ja vähän paremmalla ajalla.

maanantai 10. joulukuuta 2018

Australia - Sydney - Canberra osa 1

Marras-joulukuun vaihteessa kävimme pienellä "pakkolomalla" naapurisaarella Australiassa. Pakkolomalla sen vuoksi, että poika 4 tarvitsi uuden passin ja lähin paikka hakea sitä täällä on Australian Canberran Suomen suurlähetystö. Alle 12-vuotiaille kun ei saa passia vielä haettua sähköisesti, sitä täytyy anoa vanhempien kanssa paikan päällä. Ei se mitään, pidettiin samalla pieni loma koko perheen kesken. Australiaan matkustettaessa passin pitäisi olla 6 kuukautta voimassa vielä matkan jälkeenkin. Poika 4 passi oli kuitenkin voimassa vain muutamia kuukausia, mutta saimme onneksi viisumin hänellekin. Lentokentällä lähtöselvityksessä virkailija huomautti, ettei passi ole riittävän kauan voimassa. Mutta kun viisumi oli kuitenkin jo myönnetty, asia oli sillä selvä.

Lennot meillä oli Sydneyyn ja lento kesti kolmisen tuntia suuntaansa, suoria lentoja Canberraan ei täältä mene. Lentokentältä meillä oli vuokrattuna auto, josta ajoimme Canberraan ja takaisin. Lento Sydneyyn olikin oikein kovan onnen lento. Lennon oli tarkoitus lähteä klo 8.25, mutta pääsimme lähtemään reilut puolisen tuntia myöhässä. Koneen alkuperäinen lentokapteeni oli sairastunut kuuleman mukaan vakavasti ja odottelimme tilalle uutta lentokapteenia. Jotain kärrättiinkin pois kentältä paareilla ambulanssiin, en tiedä sitten oliko hän meidän alkuperäinen lentokapteenimme vai joku matkustaja. Jokatapauksessa, uusi lentokapteeni asui kuulemma ihan lentokentän vieressä ja pääsi onneksi nopeasti paikalle.

Lento meni hyvin, mutta lähestyessämme Australiaa, alkoi kova turbulenssi. Sydneyssä oli kovia myrskytuulia ja sateita ja myöhemmin kuulin että satoja lentoja olikin peruttu. Meidän lentomme pääsi laskeutumaan, mutta huh huh, aikamoista rytyytystä oli. Enpä ole aikaisemmin lentokoneessa kokenutkaan, että peppu nousee penkistä, kun tiputaan sen verran äkkinäisesti alaspäin. Melkoisen pomppimisen jälkeen päästiin turvallisesti maahan ja ihan ajallaan, aamukymmeneltä. Lentokapteeni vaikuttikin kokeneelta ja taisi olla onni, että edellinen ei ainakaan sairastunut matkan aikana ja saimme kokeneen lentäjän ohjastamaan meidät turvallisesti maahan. Lentokenttä olikin aivan tukossa ja odottelimme koneessa parikymmentä minuuttia ennen kuin pääsimme portille ja ulos koneesta.  Pomppuisesta matkasta itse kullakin oli hieman hutera olo ja terminaalissa oli näköjään joku toinenkin voinut huonosti oikein olan takaa.

Sydneyn lentokenttä, märkää on

Sydneyssä oli päällä vuosikymmenien pahin myräkkä. Vettä tuli vuorokaudessa kuukauden sademäärän verran ja kaupunki tulvi paikoin melko runsaastikin. Ilma oli siis hyvin kostea, mutta lämpimähkö. Me emme jääneet vielä kaupunkiin, vaan kävelimme lentokenttäterminaalin vieressä olevalle autovuokraamolle, josta meillä oli varattuna vuokra-auto. Matka jatkuikin välittömästi kohti Wollongogin eteläpuolella olevaa Windangia, josta meillä oli mökki varattuna. Alkumatka ajettiin moottoritietä, mutta loppumatkasta poikkesimme rantaa pitkin kulkevalle pikkutielle, joka kulki luonnonpuistoalueen läpi. Rantatielle päästyämme ajelimme hienoa Sea Cliff Bridge -siltaa pitkin. Siltä kulki kallioiden seinämän mukaisesti, kuitenkin irrallaan mantereesta.

Sea Cliff Bridge, kuva ei tee oikeutta

Windangissa, jonka leirintäalueelta meillä oli varattuna mökki, olimme joskus viiden jälkeen iltapäivällä. Leirintäalue oli kivalla paikalla niemessä, toisella puolella oli Illawarra-järvi ja toisella puolella Tasmanianmeri. Kävimme iltasella läheisessä kauppakeskuksessa ostamassa ruokaa mökkiin ja katselimme illalla uutisia Pohjois-Australiassa riehuvista valtavista maastopaloista, melko epätasaisesti jakautunut sää täällä näytti olevan. Illalla kävimme vielä miehen kanssa pienellä kävelyllä järven ja meren rannoilla, sää alkoi pikkuhiljaa selkenemään. Pää osuikin tyynyyn melko aikaisin, olimme startanneet päivän kuitenkin jo aamuviideltä.

Meidän mökki Windangin leirintäalueella

Pelikaanit pitämässä tuulta. Takana Illawarra-järvi

Tasmanianmeri ja vaaleanpunainen hetki

Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa kohti Canberraa. Ensin poikkesimme Windang Islandilla. Siellä oli aikoinaan joku hiililouhoksiin liittyvä projekti, joka ilmeisesti jäi kesken. Näkyvillä oli edelleen kiskojen painaumia rantakivillä sekä raivattuja laivaväyliä. Rannalla näkyi myös ensimmäiset kakaduparvet, mahtavia lintuja nähdä luonnossa! Parvissa näkyi valkoisia kakaduja sekä punapäisiä ruusukakaduja, joita näimmekin myöhemmin reissussa runsaasti. Aamulla oli vielä pilvistä ja muutamia pieniä tihkusadekuuroja tuli, mutta Canberraa kohti mennessä sääkin alkoi näyttää aurinkoisemmalta.

Windang Island

Matkalla poikkesimme itärannalla sijaitsevassa Kiaman kaupungissa. Kaupungin nähtävyydet olivat rannalla olevat iso ja pieni Blowhole. Blowhole (oliskohan oikea suomennos ilmareikä?) oli laavakiveen muodostunut reikä rantakalliossa, josta vesi pääsi ruiskuttamaan kallion alta ylöspäin, aaltojen lyödessä rantakallioon. Kävimme katsomassa isompaa Blowholea, joka oli halkaisijaltaan 2,5 metriä ja se saattaa suihkuttaa vettä jopa 30 metrin korkeuteen. Meidän onneksemme rannalla oli ihan kohtuullinen aallokko, joten näimme ihan hienoja suihkutteluja. Rannan yksi nähtävyys oli myös majakka vuodelta 1887.

Kiama Lighthouse

Kiama Blowhole

Kiama blowhole

Kiama blowhole, alla näkyy vähän merta

Kiama blowhole edustalla ja taustalla majakka

Täällä oli taas näitä ruusukakaduja

Kiamasta jatkoimme läpi Budderoon luonnonpuiston ja sademetsien. Yritimme nähdä kenguruita, mutta yhtään hyppivää eläintä ei näkynyt. Poikkesimme matkalla katselemaan Belmore Falls -vesiputousta, jonne ajellessa jouduimme ylittämään joen alla olevan sillan. Joki virtasi siis sillan päällä, joka ei ilmeisesti ole mitenkään ihmeellistä täällä. Minua hirvitti, entä jos vesi pyyhkäsisikin auton mukanaan veteen. Varmuuden vuoksi avasin ikkunan (että pääsee siitä pakoon), mutta ylitys meni ongelmitta. Toinen auto ei kyllä lähtenyt siltaa ylittämään, vaan kääntyi takaisin.

Budderoo National Park, Jamberoo Lookout

Joen ylitystä matkalla putouksille. Ikkuna auki ja menoksi!

Valtavia termiittikekoja näkyi siellä täällä

Kävelyreitin varrelta matkalla Belmore Falls -putouksille

Belmore Falls

Hieman ennen Canberraa ajoimme George -järven ohi. Tämä on yksi maailman vanhimmista järvistä, nykyään melko kuiva. Vastarannalla tuulimyllyfarmi.

Ensimmäiset kengurut näimme Canberraan tultua. Niitä olikin sitten näillä seuduilla runsaasti, ne liikkuivat parveittain ja eivät näköjään välittäneet juurikaan autoista. Näitä raatoja näkyikin teiden varsilla runsaasti. Canberrasta meillä oli varattuna kaksi hotellihuonetta. Tällaisen porukan kanssa harvemmin kun mahtuu enää yhteen huoneeseen. Illalla kävimme syömässä ja kiertelemässä kaupungilla. Kaupungilta emme millään meinanneet päästä takaisin hotellille, minä luin epätoivoisesti karttaa ja mies yritti ajaa ohjeideni mukaan. Kiersimme ympyrää ties kuinka kauan ja loppujenlopuksi meidän oli pakko etsiä kiertotie, että pääsimme takaisin hotellille.

Naapurin illallinen näytti houkuttelevalta

Canberran ilta

Seuraavana aamuna meillä oli varattuna aika Suomen suurlähetystöön. Kirjoittauduimme ulos hotellista ja haimme postista valmiiksi kirjatun kirjekuoren, jossa passi lähetettäisiin meille kotiin. Olimme ottaneet etukäteen pojasta valokuvan itse ja ladanneet sen poliisin tietojärjestelmään. Olimme onneksi printanneet myös kuvat paperille, koska suurlähetystöstä ei ollutkaan pääsyä poliisin järjestelmiin, johon olimme kuvan ladanneet. Kuvan printtaaminen oikeaan kokoon ei ollut myöskään niin yksinkertaista, koska täällä kuvia saa tulostettua vain täkäläisten passien mittojen mukaan. Pienellä kikkailulla mies sai kuitenkin kuvasta sopivan kokoisen ja ne olivat siis meillä mukana. Lapselle passia anoessa tulee kummankin vanhemman olla paikalla. Jos kumpikin vanhempi ei ole paikalla, poissaolevalta vanhemmalta tarvitaan kirjallinen suostumus ja kopio hänen passistaan. Meillä oli mukana myös suomalainen virkatodistus, mutta sitä ei passia hakiessa kysytty. Lisäksi tietysti täytyi olla lapsen vanha passi sekä kummankin vanhemman passi näytillä. Passi maksoi 220 AU$ ja passihakemus lähti sitten Suomeen käsiteltäväksi. Sieltä uusi passi lähetetään ensin Canberran Suomen suurlähetystöön, josta se postitetaan meille kotiin.

Lähetystössä kaikki sujui hienosti. Kun poika 4 hoksasi, että virkailija puhuu suomea, ei hänen tarinoinnistaan meinannut tulla loppua. Oi sitä riemua, kun tuli ymmärretyksi täysin! Asiat saatiin siis hoidettua suurlähetystössä ja nyt odotellaan josko passi joskus saapuisi meille kotiin asti.

Suomen ja Viron suurlähetystöt oli samassa rakennuksessa.

Suurlähetystökäynnin jälkeen jatkoimmekin suoraan matkaa Canberra Deep Space Communication Complexille eli NASAn kuunteluasemalle, joka oli pienen ajomatkan päässä Canberrasta. Siellä oli valtavia lautasantenneja sekä pieni museonäyttely avaruusjutuista. Portilla varoiteltiin myös käärmeistä, joita siellä näkyy ajoittain.

Nasan kuunteluasema

Isoja antenneja

Avaruusjuttunäyttely



NASAn käynnin jälkeen ajoimme vielä katselemaan Canberran nähtävyyksiä, koska edellisenä iltana pimeässä niitä ei kovinkaan paljoa näkynyt. Kävimme katsomassa parlamenttitaloja ja museota ulkoapäin, mutta Telstra-torni täytyi jättää välistä. Iltapäivä oli jo pitkällä, ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa Sydneyyn.

Canberran parlamenttitalo. Rakennus on otettu käyttöön vuonna 1988. Katolla kohoaa 81 metrinen lipputanko

Canberran vanha parlamenttitalo oli käytössä 61 vuotta, talo toimii nykyään museona

Vanhan parlamenttitalon vieressä oli pieni puutarha

Aboriginaalien suurlähetystö vanhaa parlamenttitaloa vastapäätä

Matkalla Canberrasta Sydneyyn löytyi Goulburnista julmetun iso pässi.

Matkaa Canberrasta Sydneyn hotellille oli noin 280 kilometriä. Matkalla teimme muutaman lyhyen pysähdyksen ja aikaa meillä meni matkaan noin nelisen tuntia. Sydneyyn saavuttiin iltasella, josta lisää 2 osassa!

Australia - Sydney osa 2

Sydneyssä meillä oli varattuna ja maksettuna kaksi hotellihuonetta kahdeksi yöksi. Kun saavuimme illalla hotellille, meille olikin varattu v...