USA - Roadtrip - Kissimmee (hotelli) - Florida

Mariannan tippukiviluolista lähdimme ajamaan Orlandoa, tai oikeastaan Kissimmeetä kohti. Meillä oli hotelli varattuna Kissimmeestä, mutta tarkoituksena pyöriä myös Orlandon alueella. Matkan varrella ylitimme aikavyöhykkeen, ja kellot siirtyivät tuntia edemmäs. Aika hauska, että aikavyöhykkeen raja menee osavaltion keskeltä eikä esimerkiksi seuraile sen rajoja.

Mariannassa päivä oli kuuma ja aurinkoinen, mutta itäänpäin ajellessa sää alkoi muuttua melko pian ensin pilviseksi ja kohta jo satoikin aivan täysillä, tuuli yltyi erittäin kovaksi. Floridassa nämä sateet ovat mielenkiintoisia, aivan yhtäkkiä saattaa taivas aueta ja vettä tulee esterin saavista. Niinkuin tälläkin kertaa. Koska näkyvyys eteenpäin oli todella surkea ja nopeuttakin piti pudottaa radikaalisti moottoritiellä, päätimme pysähtyä huoltoaseman pihalle, samalla pidettiin vessa- ja kahvitaukoa. 

Hetken päästä sade alkoi laantumaan ja uskaltauduimme jatkamaan matkaa. Kohta aurinkokin jo pilkisti pilvien takaa ja kun pääsimme perille, taivas oli jo pilvetön. Matkaa meille kertyi tälle viimeiselle pitkälle etapille 530 km. 

Hotellilla olimme joskus viiden-kuuden aikaan iltapäivällä. Hotelli sijaitsi Kissimmeessä, Old Townin lähettyvillä. Hotelli oli niinkuin kuvissakin, eli oikein hyvä. Lapset tuumasivat, että tämä oli reissun paras hotelli, niin sen pitikin olla.

Meille oli varattuna huoneisto, jossa oli kaksi makuuhuonetta, kaksi kylppäriä sekä pieni olohuone keittiönurkkauksineen. Tilaa oli vihdoinkin tarpeeksi meidän poppoolle. Ja hyvä niin, täällä vietimme lomamme viimeiset kuusi yötä. Oli ihanaa olla yhdessä paikassa vähän pidemmän aikaa, melko nopeatempoisen alkuloman jälkeen, hieman pääsimme jo rentoutumaankin. Vaatteetkin sai laitettua kaappeihin, eikä tarvinnut jatkuvasti nostella ja penkoa matkalaukkuja etsiäkseen jotain. Hotellilla oli pieni itsepalvelupesula pyykkiä varten ja se tulikin tarpeeseen tässä vaiheessa reissua.

Hotellimme

Huoneistomme pieni olkkari ja keittiönurkkaus

Lasten makuuhuone

Aikuisten makuuhuone

Vihdoin pääsi kokkaamaan

Hotellilla oli kiva uima-allasalue ja täällä tulikin vietettyä aikaa joka päivä

Hotellin hintaan kuului aamiainen ja se oli tavallaan ihan ok; munaa oli tarjolla monella tapaa, lisäksi oli joko nakkeja tai pekonia ja perunaa. Aamiaispöydässä tarjolla oli myös jugurttia, marjoja, muroa, leipää, croissantia, muffinseja ja pannaria. Tässä oma pelkistetty lounaani, kun en oikein viljatuotteita syö.

, 

Kuva hotellihuoneen ikkunasta. Taustalla näkyy Old Town ja sen huvilaitteita

Eräänä päivänä törmäsimme hotellin käytävällä tällaiseen jumalattoman kokoiseen sirkkaan, jonka olin tunnistavanani Lubber Grasshopper:iksi

Hotellimme oli meidän tarpeisiimme vastaavista edullisimmasta päästä ja meille ihan riittävä. Hintataso on kuitenkin noussut huomattavasti edellisestä kerrastamme kun olimme täällä (10 v sitten). Silloin olimme oikein hyvässä resortissa ja nyt kun katsoin sen hintoja, oli ne kolminkertaiset verrattuna edelliskertaan. Ruokakaupassa hinnat olivat Suomen tasoa, ainut mikä oli vielä halpaa oli bensa. Täkäläiset valittavat että bensan hinta on noussut raketinomaisesti, niinkuin se tietenkin onkin, mutta suomalaiselle se tuntui kuitenkin vielä halvalta. Laskin että meidän tankkaaman bensan hinta oli keskimäärin 1,05 e /litralta.

Hinnat ovat nousseet myös huvipuistoissa. Yhdeksi käyntikohteeksi olin miettinyt Disney World Orlandoa, jossa on avattu uusi Star Wars: Galaxy's Edge -alue. Yhden päivän lippu tälle poppoolle olisi kuitenkin maksanut noin 750 euroa. Katselin lisäksi mm. Sea Worldia, Legolandia, Universalia ja Tampan eläintarhaa, jonne jokaiseen liput meille olisivat maksaneet reilu 500-600 euroa. Lapset eivät olleet enää (onneksi) niin innostuneista näistä puistoista, joten päätimme skipata ylihintaiset puistot ja keskittyä hieman halvempiin kohteisiin. Budjettiamme heikensi myös se, että dollarin kurssi nousi euroa vahvemmaksi. Edellisellä kerralla täällä ollessamme euro oli vielä hyvinkin paljon arvokkaampi dollariin nähden.

Myös kodittomien hurja määrä isoissa kaupungeissa pisti silmääni, varsinkin Houstonissa ja Orlandossa. En muista että edellisellä kerralla kodittomia olisi näkynyt ihan niin paljon, kuin mitä tällä reissulla. Tästä saimmekin lasten kanssa aikaan ihan mielenkiintoisia keskusteluja maiden erilaisista rakenteellisista systeemeistä ja miten erilailla yhteiskunta kannattelee heikompiosaisia Suomessa kuin USAssa.

Nuorimmaiseni teki tarkan havainnon liikenteestä USAn maanteillä. Hän totesi, että on nähnyt niin ja niin monta onnettomuutta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin elämänsä aikana. Niinhän se on, liikenne on niin ruuhkaisaa ja valtavan suurta, että onnettomuuksilta ei tietenkään vältytä. Mieleeni hiipi myös pieni turvattomuus tien päällä ollessamme. Mietin, että jos joutuisimme täällä onnettomuuteen, tulisikohan kukaan edes auttamaan meitä. Ihmiset tuntuivat olevan niin tottuneita onnettomuuksiin, ettei kukaan edes välttämättä pysähtyisi auttamaan. Nämä ovat tietenkin vain omia mietteitäni, mutta kyllä tuli hieman irrallinen ja verkostoitumaton olo tien päällä ollessa.

Hotellin edustalla vilkasliikenteinen tie

Ulkomailla on aina kiva käydä kaupassa ja ihmetellä eri tuotteita. Sentään halpoja viinejä täältä vielä löytyi.

Reissumme edellinen teksti löytyy täältä: USA - Roadtrip - Marianna - Florida Caverns State Park - Florida

Ja seuraava teksti löytyy täältä: USA - Roadtrip - Disney Springs - Orlando - Florida

USA - Roadtrip - Marianna - Florida Caverns State Park - Florida

Motellilta oli matkaa tippukiviluolille jokunen maili, kyseinen luolasto sijaitsee Florida Caverns State Parkissa. Puistossa on muutakin nähtävää, kuten lähteitä ja se on ilmeisesti suosittu retkeilykohde. Puisto on auki päivittäin aamukahdeksasta auringonlaskuun, luolat yhdeksästä eteenpäin. Puistossa on myös leirintäalue yöpymistä varten. Puiston tippukiviluoliin pääsee vain järjestetyllä kierroksella oppaan johdolla, eli omatoimisesti sinne ei voi mennä haahuilemaan. 

Puistoon maksaa pysäköinti $5 ja tippukiviluolakierros maksaa $10,75 aikuisilta, $5 lapsilta 3-12 v. Puistoon kannattaa varata liput etukäteen tai olla ajoissa paikalla heti aamusta, lippuja ei muuten välttämättä riitä rajatuille luolakierroksille. Me emme olleet varanneet lippuja etukäteen, kun bongasimme luolan netistä edellisenä iltana, mutta olimme puistossa jo vähän klo 10 jälkeen ja saimme liput puolen tunnin päästä lähtevälle kierrokselle. Kierros kestää noin 50 minuuttia.

Laskeudutaan alas luolastoon

Opas ohjaa ovesta sisään luolaan

Meillä ei ollut etukäteen suuriakaan odotuksia luolan suhteen, mutta se olikin todella upea! Opas kierrätti meitä luolaston 12 eri "huoneessa" ja osasi kertoa kivoja yksityiskohtia luolastosta ja sen historiasta. Luolasto on avattu yleisölle jo vuonna 1942, alkuaikoina täällä on harjoitettu valitettavan paljon paikkojen tuhoamista ja sen vuoksi luolaan pääseekin nykyään vain ohjatusti. 

Tippukivet kasvavat noin tuuman 100:ssa vuodessa, melko hitaasti siis. Tippukiviin ei saanut koskea, koska ne lopettavat kasvamisen jos niitä klähmitään. Luolassa oli yksi sellainen tippukivi, joka oli uhrattu turistien kosketeltavaksi, jotta ei tarvitse sitten niitä muita kiviä käpistellä.

Luolastossa oli välillä ahtaita ja liukkaita paikkoja, välillä piti kyykistellä ja vetää vatsaa sisään, jotta pääsimme etenemään. Kovinkaan liikuntarajoitteisille luolasto ei ole siis sopiva, vaikka muuten siellä olikin aika helppo liikkua. Luolastossa saattaa näkyä mm. kiiltomatoja, lepakoita, liskoja ja käärmeitä. Meidän kierroksellamme ne kuitenkin pysyivät visusti piilossa ja hyvä niin. Ulkona oli lämpöä + 33 astetta, mutta luolastossa oli lämpötila mukavasti noin parissakymmenessä asteessa.

Meillä oli vain kännykät kameroina luolassa, kuten koko reissun aikana, joten näistä pimeässä otetuista kuvista ei tullut kovinkaan tarkkoja. Mutta hei, mene ihmeessä käymään tuolla, jos sinne suunnalle joskus osut, voin suositella!

Reissumme edellinen teksti löytyy täältä: USA - Roadtrip - Marianna (hotelli) - Florida

Ja seuraava teksti löytyy täältä: USA - Roadtrip - Kissimmee (hotelli) - Florida

USA - Roadtrip - Marianna (hotelli) - Florida

New Orleansista ajettiin Mobilen pysähdyksen jälkeen Floridan puolelle Mariannaan, josta meillä oli varattuna motelli yhdeksi yöksi. Marianna osui sopivasti puoliväliin matkalla Orlandoon eikä pikkukylässä ollut kuin muutama suunnilleen samanlaatuinen vaihtoehto yöpymispaikaksi. Täytyy sanoa, että onneksi motellissa piti viettää vain yksi yö. Paikasta tuli mieleen ihan Bates Motel, sisustuskin oli suoraan kuin jostain 60-70-luvulta. Kun saavuimme illalla motellille, kävelin respaan, jossa ikkunat olivat aivan vesihuurussa. Respan viereisestä aamiaispaikasta löysin virkailijan viikkaamassa pyykkiä. No mikäs siinä, takahuone näyttikin olevan täynnä laatikoita, eipä sielläkään mahtuisi pyykkiä viikkaamaankaan.

Ystävällinen, mutta vähän kyllästyneen oloinen virkailija, antoi meille huoneen avaimen ja siirsimme auton huoneemme eteen. Heti oven avattuani nenääni tulvahti todella ummehtunut tuoksu. Ilmekös siis tuo, että seinissä ja katossa oli paikoin melko runsaastikin hometta. Hetki piti heti alkuun miettiä, että pystyykö täällä olemaan lainkaan. Kello oli kuitenkin jo melko paljon ja tuskin mitään parempaa paikkaakaan oli lähistöllä saatavilla, joten tällä piti selvitä. Ollaan sitä joskus yövytty pahemmissakin paikoissa!

Motellin lattia oli inhan tahmainen, joten kengät piti pitää jalassa koko ajan. Huoneen pistorasiatkin vaikuttivat melko hengenvaarallisilta. Pistorasian päällinen suojus lerpatti ja sen reunasta paistoivat johdot paljaana. Yhden johdon uskaltauduimme laittamaan varovasti pistorasiaan, jotta saimme ladattua kännyköitä. Ensimmäisenä ratsasin tietysti sängyt luteiden varalta, mutta niistä ei onneksi löytynyt merkkejä. Illalla kävimme vielä paikallisessa marketissa hakemassa jotain syötävää illaksi ja aamuksi, huoneesta löytyi onneksi mikro ja jääkaappi. 

Jos joku toimi motellissa, niin se oli suihku. Painetta oli tarpeeksi ja lämpökin pysyi sopivana koko suihkun ajan. Myös ilmastointilaite toimi hyvin ja siinä pystyi jopa säätämään tuulettimen tehoa. Luteiden osalta kaveri laittoi minulle linkin, josta voi tarkistaa, onko motellissa raportoitu olevan luteita. Motellia ei onneksi listalta löytynyt, eikä arvosteluissakaan sellaisia ollut tullut esiin (olin etukäteen lukenut motellin arvostelut, eikä siellä ollut mainintaa luteista), joten illalla uskalsinkin käydä melko rauhallisin mielin yöpuulle. Ilmastointilaite puhalsi vieressä, joka vähän lievitti hajua ja kyllähän siihenkin pikkuhiljaa tottui.

Mukavan näköinen motelli. Meidän huone oli alakerroksessa, mustan automme edessä.

Motellilla oli uima-allaskin, ei käyty

Valot sai päälle pyörittämällä keskellä olevaa metallista nappulaa. Valot välkkyivät koko ajan, ihan oli diskotunnelma. Ei välttämättä ihan turvalliset.

Vessassa hämmennystä aiheutti kaksi vessapaperitelinettä, jossa vielä kummassakin oli rulla! Telineet olivat sekä pöntön vastapäisellä seinällä, että viereisellä seinällä. Toisaalta onhan se ihan näppärää, koska vessan ovi ei mennyt kokonaan kiinni (oikeassa kuvassa näkyy mihin asti ovi sulkeutui). Joten jos ovi on auki, toinen vessapaperiteline jää oven taakse piiloon, silloin voi käyttää ainakin sitä toista rullaa.

Yksi motellin parhaista puolista oli suihku (usko tai älä). vaikka suihkuverho oli sieltä 70-luvulta ja katon reuna oli tuolta kulmasta selkeästi homeessa, suihku toimi moitteettomasti.

Ihan kiva että oli silitysmahdollisuus (vaikka lauta olikin homeessa ja viillelty). Seinähyllyn ruostemäärästä voisi päätellä, että kosteutta ollut ilmassa pidempäänkin

Kylppärin ulkopuolella olevaa käsienpesuallasta oli selkeästi uusittu joskus ja se oli ihan siisti. Paitsi että hanasta oli ruuvattu sen päässä oleva osa irti, joten aina hanaa avatessa vesi ryöpsähti ihan joka puolelle allaspöytää. Altaan vieressä oli ylimääräinen jalkalamppu (huoneessa oli toinenkin), ilmeisesti rikkinäinen lamppu on joskus nostettu siihen ja siihen se on sitten jäänytkin.

Motellihuoneessa oli pieni kahvikeitin ja oikein kahvia k:lla!

Aamulla heräsimme suht hyvin nukkuneina, ilman puremia. Motellin hintaan kuului myös aamiainen, siellä aamiais- / pyykinviikkaussalissa. Arvosteluissa aamiaista oli haukuttu kovin suppeaksi, joten lähetin miehen katselemaan ennakkoon, jotta kannattaako meidän kaikkien lähteä sinne syömään. Mies tuli takaisin kahvimukien kanssa, aamiaispöydässä oli kuulemma pelkkiä muroja ja keksiä, joten päädyimme syömään hotellihuoneessa edellisenä iltana ostamiamme ruokia. Sitten pakkasimme kamat autoon ja lähdimme tutustumaan läheisiin tippukiviluoliin, ennen viimeistä rutistustamme Orlandoon.

Reissumme edellinen teksti löytyy täältä: USA - Roadtrip - USS Alabama - Alabama

Ja seuraava teksti täältä: USA - Roadtrip - Marianna - Florida Caverns State Park - Florida

USA - Roadtrip - USS Alabama - Alabama

New Orleansista lähdettiin ajamaan kohti Floridan Mariannaa. Matkalla huristimme Mississippi -osavaltion läpi ja kohta olimmekin jo Alabamassa. Siellä pysähdyimme Mobilessa, jossa sijaitsee USS Alabama Battleship Memorial Park. Museoalueella on vanha sotalaiva, sukellusvene ja monenlaista hävittäjää yms. Itsehän en näistä juuri ymmärrä, mutta olenkin käyttänyt muiden asiantuntijuutta hyväkseni tässä tekstissä. Kyllähän ihmisten rakentamat isot ja tekniset esineet ovat kuitenkin mielenkiintoisia.

 

Tervetuloa museoalueelle (varokaa alligaattoreita ja käärmeitä)

South Dakota -luokan sota-alus USS Alabama (BB-60), valmistunut 1940. Koko laivaa ei saanut millään mahtumaan kuvaan. Etupää oli remontissa.

Laivan kannella

Big guns

Aluksessa oleva kartta, jossa näkyy missä päin on kierretty, oli melko ylimalkainen. Ihmetystä herätti Tanskan puuttuminen... 😏

Joku toimistohuone

Postitushuone

Ruokala

Kappeli

Makuuhuone

Hallissa oli erilaisia hävittäjiä yms. sotakalustoa.

Gato -luokan USS Drum -sukellusvene, valmistunut vuonna 1941

Sukellusveneen kannella

Torpedohuone

Keittiö, siellä kokki onkin paistamassa aamupalaa

Teehuone

Vähän yksityisempi makuusoppi

Muuten miehistön makuutilat olivat aika ankeita

Monenmoista nappulaa, mittaria ja härpäkettä

Lockheed A-12 Black Bird, jota CIA käytti v. 1965 vakoilutehtävissä. Kone lensi 3700 km tunnissa (vau!) ja miltei 29 km:n korkeudella.

B-52D Stratofortress "Calamity Jane"

Että sellainen paikka se! Muutama tunti vierähti täällä kierrellessä ja katsellessa, sitten matka jatkui kohti Mariannaa, jossa oltiin iltasella. Päivän aikana kilometrejä kertyi 520 km, yhden pysähdyksen taktiikalla. Motellille päästyä olimme jo aika väsyneitä ja motelli oli kyllä järkyttävä! Siitä lisää taas seuraavassa postauksessa.

Reissun edellinen teksti löytyy täältä: New Orleans

Ja seuraava teksti täältä: USA - Roadtrip - Marianna - Florida