Mitkä ovat perinteisiä Uusi-Seelantilaisia ruokia? Tätä on moni kysynyt ja olen asiaa paljon pohtinut ja havainnoinnut. Tässä jonkun näköinen kooste asiasta:
Uudessa-Seelannissa asuu paljon alunperin briteistä tulleita siirtolaisia. Näin ollen englantilainen ruokakulttuuri näkyy täällä vahvana. Esimerkiksi Fish and Chips -kioskeja löytyy sieltä täältä ja papuja on kaupassakin tarjolla jos jonkinlaista sorttia. Toinen perinteinen täkäläinen ruokakulttuuri tulee maoreilta. Tosin maorien perinteisiä ruokia tekevät yleensä vain maorit itse. Täkäläiset ovat adoptoineet aika kivasti aasialaisen ruokakulttuurin omakseen. Aasialaisia ihmisiä on asustellut täällä jo kauan ja heitä on niin paljon, että aasialainen keittiö on kotiutunut katukuvaan. Esimerkiksi sushia suositellaan evääksi kouluun ja sitä myydään koulun kanttiinissakin. Varmasti jokaisesta kaupungista löytyy myös intialainen ravintola. Voisikin todeta, että kiwiläinen ruokakulttuuri on sekoitus monen eri maan ruokakulttuurista, kuten koko kiwikulttuuri ylipäänsä.
Paikallisten ruokailurytmi poikkeaa suomalaisesta. Aamuisin on kouluissa morning tea eli aamupala-aika. Silloin koululaisetkin kaivavat osan eväistään esiin. Työpaikoilla on myös morning tea eli "cuppa tea", jolla tarkoitetaan yleensä kahvia ja pientä aamupalaa. Lounasaika on kouluissa puoli kahden aikaan, jolloin syödään loput eväät. Työpaikoilla tyypillinen lounas on täytetty voileipä, piiras tms. pieni purtava. Varsinainen päivällinen eli dinner on illalla, klo 18.30-20 välillä. Iltapalaa ei ole. Miten nämä ihmiset jaksavat koko päivän?! Meillä on aina lämmin ruoka valmiina, kun nälkäiset koululaiset palaavat kotiin. Ei me ainakaan pärjätä täkäläisellä ruokarytmillä.
Ohessa muutamia tyypillisiä ruokia, ruoka-aineksia ja herkkuja Uudesta-Seelannista, joihin olen törmännyt vuoden aikana:
Lammas on melko tyypillistä kiwiruokaa, onhan täällä lampaita joku 30 miljoonaa. Myös kaikenlaiset
roastit eli paistit ovat suosittuja.
Kumaraa (eli bataattia) käytetään melko paljon perunan asemesta, varsinkin paistien kanssa. Toki perunaakin käytetään.
 |
| Muutama lammas |
 |
| Perunoita saa myös kätevästi valmiiksi kuorittuina purkissa |
Makkaroita täällä on hyllymetreittäin, sellaisia raakamakkaroita. Muutamia valmismakkaroita ja -nakkeja on tarjolla mm. Frankfurters. Punaiset cockailnakit ovat suosittuja tarjottavia esim. lasten synttäreillä. Lisäksi on makkaroita, jotka ovat kuorrutettu jauho-leivänmuru-munaseoksella. eli crumbed sausages.
 |
| Maggaraa |
Hãngi on perinteinen maoriruoka. Se valmistetaan samalla tavalla kun suomalainen perinteinen rosvopaisti. Maahan kaivetaan kuoppa jonka pohjalle laitetaan kiviä. Niiden päälle sytytetään tuli, jonka annetaan palaa hyvän aikaa, jotta kivet lämpenevät kunnolla. Sen jälkeen kuumien kivien päälle laitetaan ruokakori ja kuoppa peitetään hiekalla. Ruokakorin annetaan hautua maassa monta tuntia, ennen kun se nostetaan ylös. Hãngiin voi laittaa mitä tahansa lihaa ja kasviksia, maun mukaan.
 |
Hãngi.
Kuva; Flickr CC BY 2.0, Sarah Stewart EDC hangi 2010; https://www.flickr.com/photos/sarahmstewart/5267174039 |
Erilaiset merenelävät ovat tyypillisiä kiwiläisiä ruokia.
Paua merietanoita löytyy kivikkoisilta rannikoilta, usein kiviin kiinnittyneinä. Pauojen keräämisessä on määrä- ja kokorajoituksia. Pauan kuorista tehdään myös koruja.
Tuatuat ovat natiiveja Uusi-Seelantilaisia simpukoita, joita ei ole muualla. Ne kaivautuvat hiekkaan, josta niitä saa poimia rajoitetun määrän kerrallaan.
Vihersimpukka on niinikään kiwiläinen simpukkalaji. Sitä viljellään täällä laajasti ja käytetään myös erilaisiin terveysvalmisteisiin.
Bluffin osterit ovat kuulemma maailman parhaita ostereita ja niissä on erityinen, hienostunut maku. Niiden satokausi on maaliskuusta elokuuhun.
 |
| Rannalta löydetty Pauan kuori |
Piiraat eli piet ovat suosittuja ja niiden voikin sanoa olevan yksi Uuden-Seelannin perinneruoista. Niiden voitaikinan sisään leivotussa täytteessä on esimerkiksi jauheliha-juusto-, kokoliha -juusto- tai pekoni-kananmunasisus.
 |
| Kanapiirakka |
Cheese Rolls tai Southland Cheese Rolls on erityisesti etelän herkku. Paahtoleivän päälle levitetään juusto-sipuli-maitotiiviste-sipulikeittopussi -mixi. Leipä rullataan ja lämmitetään uunissa. Näitä on myynnissä jokaisessa ruokakaupassa, ainakin täällä ihan etelässä.
 |
| Cheese Rolls |
Marmite eli hiivauutelevite on Uuden-Seelannin vastine Australian Vegemitelle. Sitä valmistetaan oluen valmistuksen hiivajätteistä sivutuotteena ja maustetaan yrteillä ja mausteilla. Täkäläinen marmite on brittiversiosta muokattu. Tätä käytetään mm. leivän päällä ja suolaisissa leivonnaisissa. Tästä joko tykkää tai inhoaa. Ei ole meidän perheen suosikki.
 |
| Marmite |
Pavlova on perinteinen jälkiruokakakku. Jokaisesta ruokakaupasta löytyy valmiita Pavlova -marenkipohjia. Pavlova, joka on nimetty venäläisen balettitanssija Anna Pavlovan mukaan, keksittiin Wellingtonissa 1920-luvulla tanssijan ollessa kiertueella Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Aussilaiset yrittävät tämän herkun omia, mutta kyllähän tämä toki kiwiläinen on!
 |
| Tein Pavlovan poika 1:n synttäreille |
Keksejä täällä on arvatenkin montaa sorttia, mutta erityisesti täytyy mainita aivan mainiot
Afghans ja
Anzac -keksit, jotka ovat alkuperäisiä kiwiläisiä. Taivaallista herkkua!
 |
| Afghans-keksejä. Näissä on usein päällä myös saksanpähkinä |
Whittaker's on täkäläinen suklaan valmistaja, joka pärjää kirkkaasti vertailussa Fazerille. Sen ehkä kuuluisin tuote on Peanut Slab. Toinen erittäin suosittu suklaavalmistaja on Cadbury. Tosin se on alunperin englantilainen merkki, mutta mainittakoon nyt kuitenkin tässä. Vaikka salmiakkia täältä ei löydykään (paitsi joitain hollantilaista), niin suklaalla meitä hemmotellaan.
 |
| Whittaker's suklaahylly kaupassa |
Manuka hunaja on aivan erityistä hunajaa. Sitä tehdään mehiläisten keräämästä Manuka-puun kukkien medestä. Siitä tehdään paitsi hunajaa, myös erilaisia voiteita. Manuka-hunajalla sanotaan olevan antibakteerisia ominaisuuksia ja sitä on käytetty lääkkeen tavoin esimerkiksi erilaisissa iho-ongelmissa. Luin myös tutkimuksesta, jossa oli tutkittu Manuka hunajan tehoa syöpäsoluja vastaan hyvin tuloksin. Varsinainen ihmeaine siis! Manuka hunaja on tietenkin myös kallista verrattuna tavalliseen hunajaan.
 |
| Manuka-hunajaa kaupan hyllyllä |
L & P on Uusi-Seelantilainen limumerkki. Meidän pojat ristivät sen Löysä Pa**a:ksi. Oikeasti nimen kirjaimet tarkoittavat Lemon & Paeroa, jälkimmäinen tulee sen valmistuskaupungista.
 |
| L&P limuja |
Ruoka on luultavasti keskiarvoltaan suunnilleen saman hintaista kuin Suomessa, ehkä vähän halvempaa, ainakin täällä etelässä. Meidän perheen ruokalasku on ollut miltei puolet vähemmän kuin Suomessa. Tosin olen pitänyt vähän budjettiakin sen suhteen. Myös tuotteiden rajoitetumpi valikoima saattaa vaikuttaa ruokalaskuun. Lihavalikoima on hyvä. Etenkin jauheliha on laadukkaampaa kuin Suomessa, liha tulee täällä lihakarjasta. Toisin kuin Suomessa, jossa jauheliha on pääosin vanhan lypsykarjan lihaa. Hedelmät ja kasvikset ovat suunnilleen saman hintaisia kuin Suomessakin, sesongista riippuen. Niitä on täällä saatavilla myös hieman rajoitetummin, koska täällä suositaan paikallista ja tuontitavaraa on hyvin vähän. Eli kannattaa tehdä ruokaa sesongin mukaan.
 |
| Kauden kasviksia ja... kinkkua? Täällä ei ole helppoa olla kasvissyöjä |
Täkäläiset käyvät ravintoloissa selkeästi useammin kuin suomalaiset. Joka ilta, arkisinkin, ravintolat ovat täynnä perheitä illallistamassa. Suomeen verrattuna ravintolassa syöminen on jonkin verran halvempaa. Joissain ravintoloissa on käytössä BYO (Bring Your Own), eli ravintolaan voi viedä oman viinipullon, josta laskutetaan vain avaamismaksu, tyyliin $1 per nenä. Useilla ravintoloilla on myös tarjolla kuljetuspalvelu, eli he kuljettavat illan päätteeksi asiakkaat tarvittaessa kotiin. Käsittääkseni palvelu on ilmainen, mutta en ole sitä itse vielä testannut.
 |
| Paikallinen Alko. Ihan hyvän viinipullon saa 5-10 eurolla |
Kaikenkaikkiaan täältä löytyy joitain samantyyppisiä ruoka-aineksia kuin Suomestakin, mutta paljon puuttuu niitä tietynlaisia juttuja joihin on tottunut. Esimerkiksi maito- ja juustotuotteita on saatavilla hyvin pieni valikoima. Marjamehuja ei ole saatavilla lainkaan, paitsi karpaloa ja karhunvatukkaa, jossa on ollut totuttelemista meidän pojilla. Kaupasta saatavista tuoremehuista on kaikkiin lisätty sokeria liialliset määrät. Sokerittomia mehuja en ole löytänyt tavallisesta kaupasta, niitä on saatavilla luomuliikkeistä kalliilla hinnalla. Maitoa ei täällä ole tapana juoda samaan malliin kuin Suomessa, eikä sitä erityisesti suositellakaan. Makumaitoja on kyllä saatavilla kiitettävästi esim: banaania, mansikkaa, limeä, suklaata, karamellia... maistuisko? Roskaruoka on halpaa; rasvaisia, sokerisia, vaaleasta viljasta tehtyjä herkkuja ja valmisruokia on saatavilla monipuolisesti. Silmiin on osunut myös älyttömät valmiiksi siivutetut ja kuoritut kasvikset sekä hedelmät erillisissä pikkupusseissa, tosi näppärää!
Alussa on ollut totutteleminen näihin ruoka-aineksiin, mutta pikkuhiljaa täkäläisiä, minulle uusia ruokia ja reseptejä on oppinut käyttämään ja soveltamaan. Toisaalta, on ollut myös ilo tutustua moniin ruoka-aineksiin ja makuihin, joita ei ole meillä pohjolassa saatavilla.
Lopuksi vielä muutama irrallinen tunnelmakuva ruokakaupasta:
 |
| Kaupan jukeboksi, ostokset on mukavampi tehdä oman suosikkimusan tahtiin |
 |
| Jokaisesta kaupasta löytyy ruokapankkeja, näissä voi lahjoittaa ruokaa kodittomille sekä myös eläinsuojille |
