Alla kaalipuun

keskiviikko 10. elokuuta 2022

USA - Roadtrip - New Orleans - Louisiana

Plantaasin jälkeen ajelimme New Orleansiin, jossa meillä oli hotelli varattuna melko läheltä French Quarteria. Shreveportista matkaa kertyi päivän aikana ajettavaksi 560 km, yhdellä pysähdyksellä. Aikaa oli vähän kaupungissa ja olin etukäteen katsonut muutamia nähtävyyksiä, joita halusin nähdä. Mitään suuria suunnitelmia meillä ei kaupungin suhteen ollut, varsinkaan näin lasten kanssa. Kaupungista tiesin lähinnä, että se on suosittu bilekaupunki, myös hurrikaani Katrinan ja sen aiheuttamat tuhot ovat muistissa. Kaupungin sijainti Meksikonlahden rannalla sekä se, että kaupungin pinta-alasta miltei puolet on vettä, altistavat kaupungin tulville.

Uutta minulle oli, että Louisianan osavaltio on ollut aikoinaan Ranskan siirtomaa (poikani minua tästä sivisti), sehän tietysti selittää ranskankieliset paikannimet 😀. Kaupungilla kuulikin jonkin verran ranskaa ja kreoli- sekä cajun kulttuuri oli näkyvää, etenkin ruoan suhteen.

Well Hello New Orleans!

Hotellissa

Hotelli, tällaisia luhtitalokomplekseja oli neljä hotellialueella.

Hotellimme sijaitsi keskustan liepeillä ja oli sen vuoksi myös melko hintava, niin kuin odotettavissa tietenkin on. Hotellimme oli kuitenkin halvimmasta päästä, verrattuna muihin kaupungin hotelleihin, ei mikään halpa kaupunki. Hotellin henkilökunta ei tehnyt kovinkaan hyvää vaikutusta, mutta ympäristö oli ihan viehättävä. Huone oli sinänsä ok, tosin pöntöllä käydessä sai olla tarkkana ettei irti oleva pönttö keikahtanut kumoon. Huoneessa oli ilmastointi, kiva juttu, mutta se oli on/off mallia, eli puhalsi meluisasti täysillä kylmää ilmaa ja sen viereisessä sängyssä nukkuja paleli yöllä. Välillä oli pakko laittaa ilmastointi pois päältä, jolloin huoneen valtasi kuuma, kostea ilma.

Ympäristö oli yöllä meluisa, johtuen tietenkin hotellin sijainnista kaupungilla. Yöllä kuuntelin kun juhlijasta palaavat ihmiset möykkäsivät ja ilmeisesti jossain vaiheessa ammuttiin ilotulituksia (ainakin luulen niiden olleen ilotulituksia). Aamulla olikin mukava herätä aikaisin naapurihuoneen koiran haukuntaan.

Käytiin miehen kanssa syömässä paikallisessa paikallista ruokaa. Tämä oli Louisiana seafood platter; Southern fried fish & fried shrimp with Jambalaya. Vähän jännitti että miten seuraavana yönä saisi nukuttua tällaisen annoksen jälkeen.

Hotellin edestä (hotellimme näkyy oikealla taustalla) kulki maailman vanhin jatkuvasti toiminnassa oleva ratikkalinja St Charles, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1835. Matka kaupungille maksoi $1,25 suuntaansa

Ratikan päätepysäkki toi Canal Streetille

Canal Street

Bourbon Street

Bourbon Street oli kaikkea sitä mitä olin odottanutkin, ja enemmän, kaupungissa oli ihan omanlaisensa fiilis. Kesäisenä lauantaina oli paikoin aikamoinen meno. Pirskahteleva katu oli täynnä ees taas vellovia ihmisiä, ilma oli hikinen, hälinää oli joka puolella ja erilaisia hajuja tarttui nenääni.

Voodoo-kulttuuri oli ilmeistä ja esimerkiksi erilaisia voodoo-nukkeja oli kaupoissa laaja valikoima. Kadulla oli esiintyvien taiteilijoiden lisäksi myös esim. kädestä lukijaa ja meediota tarjoamassa palveluitaan. New Orleans on kuulu Mardi Gras karnevaalista, joita täällä vietetään parin viikon ajan maalis-huhtikuun tienoilla, ajankohta vaihtelee vuosittain. Voin vain kuvitella minkälaista meno täällä silloin on!

Ihmisillä oli selkeästi hyvä fiilis, itseäni paikka kuitenkin lähinnä ahdisti, etenkin kodittomien lasten oleminen täällä juhlakadulla tuntui pahalta. Tulipahan tämäkin kuitenkin nähtyä, ei tarvitse mennä uudelleen.

Seuraavana aamuna kirjauduimme ulos hotellista ja lähdimme käymään vielä kaupungilla. Ilma oli kostean kuuma eivätkä lapset jaksaneet kauaa siellä kävelläkään. Pysäköinti oli myös melko kallista. Kaupunki näytti kuitenkin paremmalta päiväsaikaan, ilman turhaa hälinää ja juhlijoita.

Hotelleja Canal Streetin varrella

Woldenberg Park Mississippin rannalla

Puistossa oli holokaustin muistomerkki

Kauniita kukassaan olevia puita

Siipiratasalus oli lähdössä satamasta. Päivän risteilyt oli loppuunmyydyt

Yritimme löytää brunssipaikkaa kaupungilta, mutta joka paikkaan oli 20-30 minuutin jonot, oli pulaa kuulemma tarjoilijoista. Jouduimme luovuttamaan ruoan suhteen eivätkä lapsetkaan enää innostuneet mistään nähtävyyksistä, ukkonenkin alkoi jyrisemään. Jatkoimme siis matkaa kohti seuraavaa kohdetta ja kävimme matkan varrella hakemassa lapsille hampparit mäkkäristä, itse nakersin mukana kulkevia eväitä.

Värikkäitä taloja Decatur Streetilla

Reissun edellinen teksti löytyy täältä: Shreveport - Oak Alley Plantation

Ja reissun seuraava teksti löytyy täältä: USS Alabama

lauantai 6. elokuuta 2022

USA - Roadtrip - Shreveport - Oak Alley Plantation - Louisiana

Houstonista matka jatkui Louisianan puolelle Shreveportiin, jossa vietimme kaksi yötä. Shreveportin kaupunki sijaitsee Arkansasin, Louisianan ja Texasin kohtauspisteen tuntumassa. Yhden poikamme kaveri asuu kaupungissa ja reissu suunniteltiinkin niin, että he pääsisivät tapaamaan toisensa. Poika huiteli muutaman päivän ajan kaverinsa kanssa kylillä ja me muut otimme rennosti viettämällä päiviä uima-altaalla, kaupoissa ja hotellilla.

Shreveportista täytyy sanoa vielä sen verran, että siellä ihmiset olivat rennompia ja vieraanvaraisempia kuin muuten matkan varrella tapaamamme. Nuorimmainen poikamme haastoi hotellin vastaanotolla työskennelleen erittäin mukavan naisen pelaamaan kanssaan ristinolla -peliä, joka hänellä oli mukanaan matkaversiona. Nainen alkoi muitta mutkitta pelaamaan poikamme kanssa ja hävittyään pelin, antoi hän pojallemme palkinnoksi sipsipussin hotellin myymälästä. Tästä jäi meille kaikille erittäin hyvä mieli ja tunsimme olomme tervetulleiksi. Amerikkalaiset ovat tunnettuja ystävällisyydestään ja Shreveportissa saimmekin tuntea häivähdyksen tästä. Muuten reissussamme mietin, että kyllä uusiseelantilaiset vaan päihittävät jenkit ystävällisyydessään ihan 6-0.

Hotellin uima-altaalta

Shreveportin halki kulkee Red River, jossa oli siipirataslaivoja

Parin päivän leppoisamman oleilun jälkeen matka jatkui takaisin etelään päin. Mitä etelämpään ajoimme, sitä soisemmaksi ja rämeisemmäksi ympäristö muuttui. Ison osan matkaa ajoimme silloilla, jotka oli rakennettu tämän vetisen maaperän päälle. Sää muuttui epävakaisemmaksi ja onneksi myös hieman viileämmäksi, lämpöä oli enää +32.

Baton Rougen ympärillä maisemat olivat lähinnä tällaisia

Iltapäivällä saavuimme Oak Alley Plantaasille, joka sijaitsee Vacherien alueella, ennen New Orleansia. Tällä alueella on useita vanhoja plantaaseja, jotka toimivat nykyisin museoina ja ovat avoinna yleisölle. Tämä plantaasi, jossa mekin vierailimme on ehkä yksi suosituimmista vierailukohteista. Ainakin useampi kaveri tuntuu olevan käynyt juuri tällä plantaasilla.

Plantaasin kävelykadun sivustolla näkyy jääljennöksiä orjien mökeistä, taustalla häämöttää omistajien kartano

Esimerkki tyypillisestä plantaasin orjien mökin sisustuksesta

Taloissa oli kertomuksia joidenkin tilalla eläneiden orjien elämästä

Joitain orjien kurinpitovälineitä

Orjien tyypillistä vaatetusta

Pyykkikattila

Kokkauspatoja

Plantaasilla on viljelty aikoinaan sokeriruokoa, tätä viljeltiin alueella edelleenkin melko laajasti. Oak Alley Plantaasi on saanut alkunsa vuonna 1836, jolloin plantaasin ensimmäinen omistaja sai haltuunsa maa-alueen. Pääkartanoa alettiin rakentamaan seuraavana vuonna ja se valmistui vuonna 1839. Plantaasilla on ollut yhteensä 9 eri omistajaa ja orjia on ollut yhteensä aikojen saatossa 220.

Seinälle oli kirjoitettu kaikkien plantaasilla asuneiden orjien nimet

Yhden plantaasinomistajan inventaario omistamistaan orjista. Listassa on orjan nimi, ikä, pieni kuvaus sekä hinta.

Kartalla on kuvattu orjien lukumäärä eteläisissä valtioissa vuonna 1860. Mitä tummempi alue, sen enemmän alueella asui orjia.

Plantaasille voi ostaa joko omatoimisen kierroksen plantaasilla, joka ei sisällä kartanossa käyntiä tai kierroksen johon sisältyy myös ohjattu kierros kartanossa. Me ostimme kierroksen johon kuului myös kartanossa käynti ja suosittelen sitä, hintaero ei ole kovinkaan suuri. Kierros ilman kartanokäyntiä maksaa $25 aikuinen ja yli 5v lapsi $7,40 (+verot). Kierros, johon kuuluu myös Big House eli kartanokäynti maksaa $27,80 ja yli 5v lapsi $9,30 (+verot). Kartanon sisällä ei saa kuvata, mutta ulkoa päin saa, myös yläkerran parvekkeella.

Ranskalaistyyliset ikkunat. Talon seinät ovat täyttä tiiltä ja paksuudeltaan noin 40 cm. Alakerran lattia on ollut alunperin marmoria, mutta on korvattu puulla 1920-luvun remontissa.

Kartanon yläparvekkeelta kuva Mississippi -joelle päin. Alunperin näkymä joelle on ollut avoin, mutta myöhemmin joen penkalle on rakennettu valli, joka taustalla näkyykin. Joella näkyy myös siellä oleva rahtilaiva

Vanhimmat tammet ovat vanhempia kuin itse talo (istutettu 1700-luvun alkupuolella) ja ne ovat nyt keski-ikäisiä. Tammet ovat ikivihreitä, niiden päällä kasvaa kotimainen köynnöskasvi. Tammiin kasvaa ajoittain naavaa roikkumaan, joita on hyödynnetty mm. päätalon patjoissa.