perjantai 7. kesäkuuta 2019

Se olis kesäkuu

Tällä viikolla meille saapui antarktinen säärintama ja sen myötä huomaankin olevani jo aika kiwi; ihmisten kanssa tulee päiviteltyä tätä talvea ja kylmyyttä joka paikassa, olenpa kuvaillut aamuisin kuuraisia nurmikoitakin. Kauempana siintävät eteläiset Alpit ovat peittyneet kokonaan valkoiseen vaippaan ja kyllä lumiset vuoret ovat sitten kauniita. Ilma on muuttunut oikeasti kylmäksi, yöllisenä pakkasennätyksenä on ollut tähän mennessä -3 astetta. Meidän makuuhuoneessamme oli silloin aamulla +13 astetta... Aamuisin aurinko onneksi lämmittää nopeasti ja lämpötilat kipuavat +10 - +15 asteen välille. Mutta kouluun lähtiessä on ollut välillä vielä aika viileää. Eräskin aamu puin lapsille päälle toppatakkia, pipoa, kaulaliinaa ja hanskoja. Matkalla mietittiin, että huomenna voisi laittaa vielä pitkät kalsarit alle. Kouluun päästyämme ihmettelimme kaikkia muita lapsia, joilla suurimmalla osalla oli vaan ne sortsit. Lasten vanhemmilla näytti kyllä olevan toppatakki päällä. Hmm...

Oman kouluni osalta on viimeinen kurssi menossa, ensi viikolla olisi koe, johon olen epätoivoisesti yrittänyt lukea. Kummasti sitä vaan keksii kaikenlaista muuta puuhaa, kun pitäisi sekin aika käyttää lukemiseen. Tälläkin hetkellä pitäisi olla nenä kiinni kirjassa, mutta just nyt tuli kauhea tarve päivittää blogia!

Tenttikirja, vaan semmoiset 450 sivua. Krooh...

Alkuviikosta lapsilla oli sekä maanantai että tiistai lomaa. Maanantaina juhlittiin kuningattaren syntymäpäivää ja tiistaina oli kouluilla opettajien koulutuspäivä. Lisäksi meillä juhlittiin pienimuotoisesti yhden lapsen synttäreitä. Saatiin suomalaisia vieraitakin käymään. Lapsen toiveesta tarjolla oli ainakin mutakakkua. Seuraavat synttäritkin ovat jo nurkan takana.

Meillä puhutaan kotona nykyään finglishiä! Etenkin kaksi nuorimmaista poikaa ovat tässä kunnostautuneet. Leikit sujuvat puoliksi suomeksi ja puoliksi englanniksi, millä vaan kielellä asian saa helpoiten kerrottua. Etenkin nuorimmainen on oppinut nyt todella hyvin englantia ja on sen huomannut itsekin. Sen myötä on rohkaistunut käyttämään aktiivisesti englantia sekä koulussa, että myös kotona. Itsekin käytän lasten kanssa joitain sanontoja tai lausahduksia yleensä englanniksi, koska jotkut asiat ovat vain helpompi ilmaista sillä toisella kielellä. Näin sitä meidän kaikkien kielitaito petraantuu pikkuhiljaa.

Viikonloppuna pidimme miehen kanssa pienen deitti-illan. Mies oli varannut pöydän paikallisesta Black Door -ravintolasta, johon olemme jo pitkään suunnitelleet menevämme syömään. Päästessämme ravintolaan, kanssamme samoihin aikoihin saapui myös suuri pöytäseurue, joten saimme odotella ruokaamme loppujenlopuksi 45 minuuttia! Mutta täkäläiseen tapaan emme siitä tietenkään valittaneet, all good. Tällä kertaa tilasin jotain sellaista mitä en ole muistaakseni koskaan maistanut eli venison (saksanhirvi tai peura?) annoksen. Annoksessa oli kyseistä lihaa kahdella tavalla valmistettuna ja täytyy sanoa, että oli kyllä aika lihaisa annos. Mutta hyväähän se tietysti oli.

Hyvä ruoka, parempi mieli

Olemme ottaneet kaverin kanssa tavaksi tavata viikottain aamukahvilla aina jossain paikallisessa kahvilassa. Niitä on muuten tämän kokoisessa kylässä aika monta; kokonaiset 5 kahvilaa. Asiakkaita niissä näyttää kaikissa kuitenkin riittävän, kahvilakulttuuri on täällä voimissaan. Välillä tavataan puistossa tai kodissa ja tänään tapasimme meillä, seuraamme liittyi vielä toinenkin kaveri. Olen himoinnut jo pitkään voileipäkakkua, sitähän ei täältä saa mistään. Päätinkin sitten pyöräyttää sellaisen ihan itse perjantaikahvien kunniaksi. Tyttöjä nauratti - morning tea, next level.

Elämäni toka (?) voikkarikakku. No ei se nyt mikään kaunis ole, mutta oli ihan maistuva

Olen tilannut aina silloin tällöin Bargain Box ruokalaatikkoa, josta olenkin joskus maininnut. Laatikko toimitetaan sunnuntai-iltaisin ja siinä tulee aina 3 ateriaa neljälle aikuiselle. Ruokalaatikko maksaa $94 (55 e) ja siitä riittää ruokaa meille aina seuraavaksikin päiväksi, eli teen noin joka toinen päivä aterian laatikosta. Kaikki ruoat eivät kelpaa meidän nirsoille nuorimmaisille, joten heille täytyy olla lisäksi vähän jotain muutakin. Laatikon ruokien lisäksi ostan tietysti evästä kouluun ja töihin sekä jotain välipalaa. Olen huomannut, että ruokalaatikon avulla olen saanut vähän pienennettyä ruokalaskuakin, koska ateriat ovat oikeasti aika riittoisia. Sen lisäksi kaupassa täytyy käydä vähän harvemmin, jolloin myös heräteostokset jäävät paljon pienemmäksi. Ja voi sitä helppoutta kun ruoat tulevat esivalmisteltuna valmiiden reseptien kera. Ka Pai!, Very good!

Tämmöisiä kuulumisia meille tällä kertaa. Noh, täytyy varmaan taas yrittää vähän lukea, vielä muutama päivä armonaikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen piakkoin.

Great Ocean Road - Melbourne - Australia

Lokakuussa kävimme miehen kanssa kahdestaan Melbournessa moikkaamassa esikoistamme. Samalla hieman juhlistimme meidän yhteistä 30-vuotista t...