Viimeisen viikon fiiliksiä ennen muuttoa

Kotiinlähtö on viiden päivän päästä ja on tämä ollut aikamoista hässäkää. Tavaroiden myyntiä ja kuljettelua, pientä auto-ongelmaa sekä siivoilua ja pakkailua, ovi on käynyt tiuhaan tahtiin miltei päivittäin. Aika väsyttävää kun täytyy saada koti aivan tyhjäksi ja mukaan voi ottaa kuitenkin vain hyvin rajoitetun määrän tavaraa. Ja kyllä nämä tavaroiden ostajaehdokkaat vaan välillä ottavat pattiin. Todella moni on tehnyt oharit, luvataan että tullaan huomenna hakemaan, mutta sitten mitään ei enää kuulukaan. Eilen eräs mies oli kiinnostunut ostamaan televisiomme ja laitteli pitkin päivää minulle viestejä. Loppujenlopuksi minulle jäi mielikuva, että hän halusi oikeastaan vain jutella jonkun kanssa. Aargh, ei minulla tietysti muuta tekemistä oliskaan!

Saimme viime viikolla vuokraisännältämme tooosi kattavan listan siitä mitä meidän pitäisi siivota. Viime viikolle olimmekin jo varanneet mattojen pesetyksen, joka oli myös vuokraisännän to do-listalla. Tästä vuokranantajan teettämästä mattojen pesetyksestä on ollut täällä puhetta. Ilmeisesti vuokranantaja ei voisi vaatia pesettämään mattoja vuokrasuhdetta päättäessä, mutta jotkut sitä kuitenkin vaativat. Me pesetimme mattomme kiltisti, kun ei haluta käydä asiasta nyt vääntämään. Ja onhan seuraavan asukkaan mukavampi tulla tietenkin puhtaaseen kämppään. Edellisessä talossamme meidän ei tarvinnut pesettää mattoja, mutta ei niitä ollut kukaan muukaan varmaan pessyt pitkään aikaan, yäk. Saamissamme ohjeissa ohjeistettiin myös, että verhotkin pitäisi pestä, mutta tähän ei kuitenkaan nyt lähdetty. Saas nähdä mitä tuon lopputarkastuksen tuloksena tulee.

Vuokraisäntä laittoi viime viikolla myös viestiä, että meillä tullaan tekemään metamfetamiinitestausta joku päivä. Vielä samana päivänä testaajat soittivatkin, että ovat meillä 15 minuutin päästä. Kyllä me taas lasten kanssa katseltiin huuli pyöreänä kahta testaajaa, jotka teippailivat jotain lappusia ympäri kämppää jokaiseen huoneeseen ja sulkivat sitten testilappuset erillisiin pussukoihin, ihan kuin jossain CSI -sarjassa. Lapset kyselivät ihmeissään, että luuleekohan ne, että me käytetään huumeita. Näin suomalaisena tämä testaus tuntui hieman loukkaavaltakin. Taas ajattelin, että ei meillä Suomessa vaan tällaista tehtäisi. Olen kuitenkin huomannut täällä, että aika monessa talon vuokrailmoituksessa on mainittu Meth eli metamfetamiini-testauksesta. Tämä on tapa osoittaa tulevalle vuokralaiselle, että talo on puhdas, entisistä huumelabra-vuokrataloista kun on seuraaville vuokralaisille joskus aiheutunut isojakin terveysongelmia. Täällä tuntuu olevan isohko huumeongelma.

Melko tyhjää jo

Miehellä oli viime viikonloppuna työkavereiden pitämät läksiäiset kaupungissa, kotiin hän pääsi jo aamuneljältä. Perjantaina minä menen vielä käymään lähistöllä asuvien suomalaisten leidien kanssa paikallisessa lasillisella. Viikonlopulle olen suunnitellut myös pienimuotoista Garage Sale:a jotta pääsisi viimeisistä tavaroista eroon. Ja loput kuskataan kaatikselle tai ystävän luo, joka on luvannut huolehtia ne sitten eteenpäin.

Sain palautettua pari viikkoa sitten viimeisen Ympäristötieteiden tehtäväni koululle ja näin ollen sain suoritettua ympäristötieteen perusopinnot loppuun asti, huh. Seuraavaksi suuntaankin taas kohti jotain ihan uutta. Nimittäin viime viikon maanantaina minulla oli puhelinhaastattelu Suomeen koulua varten ja perjantaina tulikin sitten tieto, että minut on valittu opiskelijaksi suorittamaan Suntion -tutkintoa! Ihanaa kun pääsee taas tekemään jotain mielenkiintoista, jo riittääkin tämä kotona lorviminen! Opiskeluni alkavat heti seuraavalla viikolla kotiinpaluumme jälkeen, vähän erilaista arkea siis tiedossa.

Kun olen kertonut täällä ihmisille, että olemme palaamassa takaisin kotimaahan, useat ovat kysyneet ihmetellen, että emmekö tykkää Uudesta-Seelannista? Ihan kuin ottaisivat henkilökohtaisena loukkauksena sen, että lähdemme pois. Tosi moni täällä asuva ulkomaalainen on muuttanut tänne paremman elämän toivossa. Suomesta tullessa tilanne on kuitenkin eri, ja sitä on ehkä monen vaikea täällä ymmärtää. Suomesta tänne muutetaan ennemminkin kokemusten ja erilaisen elämän /elämyksien perässä. Ja kyllä me ollaankin aika monia kokemuksia ja elämyksiä taas rikkaampia!

Vielä muutama päivä ja maanantaina me sitten lähdetään. Jännää, ihanaa, kamalaa, ja kaikkea mahdollista tunneskaalaa tässä käydään läpi. Ei oikein meinaa nahoissaan enää pysyä!