Willowbank Wildlife Reserve - eläinpuisto

Yksi kesäloman käyntikohteistamme oli tietysti eläintarha. Tarkemmin sanottuna Christchurchissa sijaitseva Willowbank Wildlife Reserve, jossa kävimme kolmen pojan kanssa. Paikka oli sellainen pienehkö eläin- / kotieläinpuisto. Esillä oli jonkin verran ulkomaisia eläimiä, paljon täkäläisiä lintuja ja lisäksi ihan kotieläimiä, joita pääsi rapsuttelemaan. Vaikka puisto oli alueellisesti aika pieni, oli se suunniteltu hyvin ja paikka vaikutti isommalta kuin todellisuudessa olikaan. Oli tosi kuuma päivä, mutta paikka oli mukavan varjoinen, siellä oli mukava kävellä helteelläkin. Poika 2:n mielestä paikka oli aika tylsä, mutta pienimmät pojat tykkäsivät. Kohokohta meille kaikille, myös poika 2:lle, oli aitojen kiwilintujen näkeminen, ensimmäistä kertaa. Ne asustelivat punavaloin varustetussa pimeässä kiwitalossa, jossa ei kuvia saanut ottaa ja piti olla hiljaa. Mutta eivät ne kovinkaan ujoja olleet, siellä mennä tepastelivat ja antoivat yleisölle parastaan. Valitettavasti siis kuvia niistä ei ole, mutta monenlaisesta muusta puiston eläimistöstä kyllä on. Tässä kuvakollaasi eräästä aurinkoisesta päivästä eläinpuistossa.

Mute swan eli kyhmyjoutsen, tavallisia Suomessa, harvinaisia täällä

Cape Barren Goose eli tuhkahanhi. Australialainen sorsalintu, jota on istutettu myös Uuteen-Seelantiin

Wallabi, sillä taisi olla pussissa pikkuinen

Nuorimmainen luki alueen karttaa ja me muut seurattiin perässä

Black-capped capuchin eli kapusiiniapinoita

Kilpikonnia. Äiti ja poika selvästi

Korea papukaija

Joku vähän isompi apina

Lemur eli rengashäntämaki

Kunekune pig eli uudenseelanninkotipossu

Silkie chicken eli silkkikana. Niillä oli ihanan pörröinen ja pehmeän näköinen höyhenpeite. Ja sitten ne kylpivät ja rypesivät itsensä hiekassa

Vihreä iguaani

Kalkkuna, nämä olivat vähän pelottavia

Hurrrjan söpö alpakka

Ihku heppa, lisäksi siellä oli kaksi miniatyyrihevosta, joita nuorimmainen uskalsi silittää

Korppi

Puistossa oli maorikylä pienoiskoossa

Weka eli vekaluhtakana. Lentokyvytön rantakanalaji, vaarantunut. Näitä viipelsi paljon puistossa joka puolella. Olivat kuitenkin melko vikkeliä menijöitä, vaikka eivät olleetkaan ujoja.

Kea, yksi uudenseelannin papukaijoihin kuuluva laji, erittäin uhanalainen

Tuatara, endeeminen matelijalaji Uudessa-Seelannissa. Tuataraa pidetään elävänä fossiilina, on alkuliskojen lahkon ainoa elossa oleva laji.

Takahe eli isosulttaanikana. Endeeminen Uudessa-Seelannissa. Luultiin jo kuolleen sukupuuttoon vuonna 1898, mutta löydettiin uudelleen vuonna 1948. On lentokyvytön ja erittäin uhanalainen, luonnossa asuvat vain eteläsaaren Fiordlandilla.

Tämä on hauska kyttyräselkä, ilmeisesti lepoasennossa. White-faced heron eli valkonaamahaikara

Uudenseelanninhaukka, ei ollut kuvauksellisella tuulella.

Luolassa oli frettejä

Morepork eli uudenseelanninhaukkapöllö

Valkoisia kyyhkyjä

Täytetty kiwi. Kiwitalossa ei saanut kuvata, joten sen vieressä oli kiwinäyttely, jossa oli kerrottu kiweistä ja niiden elintavoista, esillä oli lisäksi tällainen täytetty kiwi. Joskus olisi hienoa nähdä näitä lintuja ihan luonnossakin.